Tohmajärven työmaalla tehty tarkastus paljasti, että ulkomaisille metsureille ei maksettu kaikkia heille kuuluvia korvauksia – ongelmat toistuvat vuodesta toiseen.
Sanomalehti Keskipohjanmaan mukaan lupa- ja valvontavirasto on tehnyt jo kuudennen tarkastuksen metsäpalveluyritykseen, joka on käyttänyt runsaasti Thaimaasta tuotua työvoimaa suomalaisissa metsissä. Tuorein tarkastus ei tuonut helpotusta – päinvastoin. Viranomaiset löysivät jälleen uusia epäkohtia, jotka viittaavat järjestelmällisiin ongelmiin työntekijöiden kohtelussa. Asiasta raportoi Keskipohjanmaa .
Aiemmissa tarkastuksissa yritykselle oli annettu toimintaohjeita vähäisiksi luonnehdittujen puutteiden korjaamiseksi. Nyt sävy on muuttunut: viranomainen on antanut kehotteen, mikä kertoo tilanteen vakavoitumisesta.
Palkkoja maksettu liian vähän – korvauksia jäänyt kokonaan maksamatta
Viimeisin tarkastus tehtiin marraskuussa Tohmajärvellä sijaitsevalla linjanraivaustyömaalla. Tarkastuskertomuksen mukaan osa työntekijöistä oli kirjattu Tohmajärvelle, mutta heidät oli lähetetty töihin muualle Suomeen. Tälle ryhmälle ei ollut maksettu kaikkia heille kuuluvia korvauksia. Lisäksi palkkoja oli maksettu vähemmän kuin työsopimus edellyttää.
Kyseinen yritys on toiminut pääurakoitsijana myös kansanedustaja Antti Kankaan (ps.) hiilensidontayritys Carborealille, jossa se on vastannut taimien istutuksesta. Tämä kytkös nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka hyvin tilaajat valvovat aliurakoitsijoidensa toimintaa – ja kuinka pitkälle vastuu ulottuu.
Ulkomaisen työvoiman käyttö lisääntyy – mukana myös riskit
Suomen metsätöissä ulkomainen työvoima on yleistynyt nopeasti. Jo joka toinen metsurin työ valtion metsissä tehdään ulkomaalaisten voimin, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus toukokuussa 2021. Alan sisällä kiistellään siitä, onko kyse työvoiman halpuuttamisesta vai siitä, ettei suomalaisia enää kiinnosta raskas metsätyö. Samalla viranomaiset ovat toistuvasti varoittaneet, että ketjutetuissa urakoissa ihmiskaupan riski kasvaa ja valvonta vaikeutuu.
Vuoden 2021 jälkeen Metsähallitus ei ole julkisesti kiistänyt lukua, ja ulkomaisen työvoiman käyttö on jatkanut kasvuaan.
Tuoreemmissa raporteissa (esim. Metsähallituksen 2024 raportti) ei eritellä metsurien kansallisuuksia, mutta mikään ei viittaa siihen, että ulkomaalaisten osuus olisi vähentynyt.
Viime vuosina on paljastunut useita tapauksia, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä on kohdeltu räikeästi väärin – marjatiloilta metsätöihin. Tarkastusten mukaan laittomuuksia on löytynyt jokaisessa metsämarjojen poimijoihin liittyvässä tarkastuksessa. Nyt sama ilmiö näyttää hivuttautuvan myös metsuripuolelle.
Onko valvonta riittävää ja onko seuraamuksilla todellista painoarvoa?
Kun tarkastuksia joudutaan tekemään kuusi kertaa samaan yritykseen ja puutteita löytyy yhä, herää väistämättä kysymys: onko valvonta riittävää ja onko seuraamuksilla todellista painoarvoa? Suomalainen metsäala nojaa yhä enemmän ulkomaiseen halpatyövoimaan, ja järjestelmä näyttää vuotavan. Jos työntekijöiden oikeuksia poljetaan, vastuu ei voi jäädä vain yksittäisille työnantajille – myös tilaajien ja poliittisten päättäjien on katsottava peiliin.
