Kotimaa Kulttuuri

Nico Anton Saramo on ehdolla Suomen Sisun puheenjohtajaksi

Kuva: Suomen Sisu

Kansalainen julkaisee Nico Anton Saramon Sisulaisen Sanomaa -kirjoituksen. Saramo on lauantaina 5.11. Hämeenlinnassa järjestettävillä suurkäräjillä ehdolla Suomen Sisun puheenjohtajaksi.

N. A. Saramo: Olen ehdolla Suomen Sisun puheenjohtajaksi

Olen ehdolla Suomen Sisun puheenjohtajaksi. Olen Nico Anton Saramo, 32-vuotias kansallismielinen toimija Mäntsälästä. Kauteni Suomen Sisun käräjien jäsenenä päättyy vuodenvaihteessa ja olen suurkäräjillä ehdolla järjestön puheenjohtajan tehtävään.

Olen toiminut käräjillä tiiviissä yhteistyössä nykyisen puheenjohtajan Henri Hautamäen kanssa. Olen ollut viime vuosina mukana muun muassa Suomen Sisun kannanotto- ja viestintätyössä. Olen ollut tekemässä viestintää, jossa järjestö on ottanut kantaa väestönvaihdokseen, suomalaisuuteen, suomen kielen asemaan ja Venäjän uhkaan. Nämä ovat Suomen Sisun perinteisiä teemoja ja ne ovat tärkeitä niin tänään kuin tulevaisuudessakin. Aitosuomalainen kielipolitiikka, heimoaate, suomalainen identiteetti ja suomalaisen kansan puolustaminen alati globalisoituvassa maailmassa ovat kansallismielisiä aiheita, jotka eivät pysy esillä, jos me kansallismieliset emme niitä itse pidä esillä.

Moni Suomen Sisun jäsen toimii poliittisissa tehtävissä ja olen itsekin kokeillut puoluepolitiikkaa. Sitoutumattomalle kansallismieliselle yhdistystoiminnalle on kuitenkin tarvetta. Suurin osa jäsenistämme ei kuulu puolueisiin eikä moni kansallismielinen halua liittyä minkään puolueen jäseneksi. Me tarjoamme vapaamuotoisemman aatehautomon, verkostoitumiskanavan ja nationalistisen äänen niille, jotka haluavat enemmän kuin vain hektisen päivänpolitiikan, jossa liian usein keskitytään vaalityöhön, kannatustulosten tulkitsemiseen, istuvan pääministerin arvosteluun ja oman puolueen ylistämiseen ilman, että on aikaa istua alas ja miettiä syvällisempiä asioita. Suomen Sisun tilaisuuksissa näkökulma ja käsiteltävät asiat ovat usein painavia ja ajattomia. Sitä tarvitsee niin politiikassa mukana oleva, joka voi tulla Sisun piiriin ja tuntea, että nyt päästään oikeastaan itse asiaan. Sitä tarvitsee kansalainen, joka ei tyydy vain äänestämään neljän vuoden välein vaan haluaa seuraa, jossa harjoittaa kansallismielisyyttään.

Käräjillä toimiessani olen pyrkinyt olemaan aktiivinen ja mahdollistamaan asioita. Kaikkea en ole osannut ennalta huomioida ja vastaan on tullut useita ongelmia, joiden parissa käräjät on sitten pähkäillyt. Järjestön viimeiset vuodet eivät suinkaan ole menneet täydellisesti. Käsitykseni siitä, mitä on mahdollista tehdä ja miten asioita voi tehdä, on kuitenkin lisääntynyt. Kaikkea ei käräjät voi ratkaista. Olen oppinut järjestön työskentelystä sen verran, että osaan olla ainakin nöyrä ja tunnustaa, että kaikkea ei voi saada toimimaan juuri niin kuin olisi ihanteellista. Järjestön kehittäminen vaatii muun muassa aikaa, aktiiveja ja jotkut asiat toisinaan myös rahaa, joista on kaikista tunnetusti jatkuva pula. Silloin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.

Suomen Sisun jäsenten keskuudessa on monenlaisia ajatuksia ja toimintatapoja. En pelkää tuoda omia näkemyksiäni esille ja olen niin käräjien kokouksissa kuin muutenkin ollut aktiivinen keskustelija ja asioiden esittäjä. Suorapuheisuus liittyy minulla kuitenkin asioihin. Käytännön toiminnassa olen sovinnollinen ja asiallinen tekijä. Haluan, että hommat etenevät ja että järjestö tekee asioita, mutta haluan, että teemme niitä yhdessä, ryhmänä. Suomen Sisu ei voi olla kaikkea, jokaista emme voi miellyttää, mutta on otettava visio, jota suurkäräjien valitsemat käräjät toteuttaa.

Suomen Sisun julkikuvasta puhuttaessa pohditaan usein, olemmeko ”ääriryhmä” vai salonkikelpoinen yhdistys. Tämä vastakkainasettelu ohittaa jotain tärkeää. Voi olla perusteltua sanoa, että globalisaation ja juurettomuuden aikana kansallismielinen aate on ”äärimmäistä” – siinä mielessä, että äärimmäisyys on suhteellista ja riippuu vallitsevasta ilmapiiristä. Mutta vaikka asiamme olisi tiukkaa, ajallemme radikaalia ja loukkaisi itsessään joitakuita, järjestönä olemme vakava, asiallinen ja rauhallinen. Tämä työnjako on hyvä. Sisältö ja muoto ovat kummatkin tärkeitä. Asioiden sanominen mahdollisimman ”tuhmasti” ja terävästi ei voi olla itseisarvo, muodon ja esitystavan pitää palvella tavoitteita. Yhtä lailla sisältöä ei voi muokata ”salonkikelpoisuuden” vuoksi menettämättä sieluaan.

Aikamme ilmapiirissä, jota luonnehditaan toisinaan polarisaatioksi tai kulttuurisodaksi, kansallismielisyys on hyökkäyksen alla. Suomen Sisun pitää puolustaa suomalaisia ja suomalaisuutta huolimatta siitä, leimataanko meidät sen vuoksi. Valkoinen heteromies on kulttuurisodan uhrihierarkiassa ongelmallinen ja syyllinen. Tavallista suomalaista tentataan, että ethän ole rasisti ja suomalaisuuden määritelmää ja suomalaista yhteiskuntaa vaaditaan avoimeksi ja inklusiiviseksi, kaikille. Suomen Sisun tehtävä on puolustaa pientä, hyökkäyksen kohteena olevaa suomalaista. Suomalaisuus, suomalainen yhteiskunta, ja suomalainen kulttuuri ovat meidän suomalaisten omaa. Meillä on niihin oikeus eivätkä muut saa niitä omia tai meiltä viedä. Suomalaisuus on hyökkäyksen alla ja tässä tilanteessa on pieni hinta, että Suomen Sisu ottaa vastaan mustamaalausta ja leimakirveitä siitä, että puolustamme rehellisesti ja avoimesti sitä, mikä on oikein ja luonnollista. Me olemme suomalaisten kilpi emmekä pelkää ottaa osumia, sillä toimimme puhtain asein puhtaan asian puolesta.

Nico Anton Saramo

Kristian Viding on myös ehdolla järjestettävillä suurkäräjillä Suomen Sisun puheenjohtajaksi.

Lähde: Suomen Sisu 

Tilaa
Ilmoita
guest
5 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Huru-ukko

Hmmmmm… Liekö sukua vassari jussi saramolle???

Pieni mies isot jutut

Saramolla taisi olla aiemmin aika härojä luokkayhteiskunta – ja aristokratiafantasioita

Puolueeton

Kannattaako paljoakaan pohtia millainen haluaa olla, vaan pohtia, mitä haluaa muuttaa ja tehdä tulevina aikoina. Jos kerran pyrkii asemaan, jossa voi vaikuttaa tapahtumiin, ei ole syytä kuvailla itseään, vaan kuvailla mihin kykenee.

Farmiliiga

Juuri näin. Temput ja miten ne tehdään on paljon parempi kuin kuvaus itsestä mihin pystyy. Siinä käy niinkuin politiikassa yleensä että ”En saanutkaan päättää yksin asioista ja siksi nostin vain palkkioita eikä asiat edistyneet”.

Muuten, eikös tämä sisu ole Persjen farmiliiga? Sieltä hypätään persujen kautta hillotolpalle ja lihapatojen ääreen.

otto suni

Juuri näin, eli kyseessä on vain persujen farmiliiga! Pyrky päästä lihapatojen ääreen on suunnaton, joten ei kannata odottaa mitään mullistavaa.