Pelkästään asumiseen saksalaiset veronmaksajat käyttävät omaisuuden, vaikka asunnot muuttuvat koko maassa yhä vaikeammin saavutettaviksi.
Saksan pääkaupunki Berliini maksaa 1,5 miljoonaa euroa päivässä maahanmuuttajien majoittamisesta 12 rakennuksessa, jotka koostuvat 10 hotellista ja 2 maahanmuuttajien vastaanottokeskuksesta, ilmenee ensimmäistä kertaa julkaistuista tiedoista, jotka on saatu vastauksena Vaihtoehto Saksalle (AfD) -ryhmän pyyntöön Berliinin senaatissa.
Maahanmuuttajien majoittamisesta aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat 547 miljoonaa euroa pelkästään vuonna 2023. Se on yli puoli miljardia vain yhdessä saksalaisessa kaupungissa, eikä se edes kata kaikkia Berliinin maahanmuuttajien majoituskustannuksia, sillä se kattaa vain kyseiset 12 rakennusta. Näihin rakennuksiin kuuluvat kaksi maahanmuuttajien vastaanottokeskusta Tempelhofin ja Tegelin lentoasemilla, jotka molemmat ovat käytöstä poistettuja lentoasemia, sekä 10 hotellia, jotka hallitus on vuokrannut maahanmuuttajien majoittamista varten.
Tiedot toimitettiin vastauksena AfD:n kansanedustaja Gunnar Lindemannin pyyntöön. Suurin osa rahoista menee Tegelin lentokentälle, joka maksaa 1,172 miljoonaa euroa päivässä ja jossa on tällä hetkellä 3 408 ukrainalaista ja 1 333 turvapaikanhakijaa, jotka tulevat pääasiassa muslimimaista.
Jos luvut eritellään, valtio käyttää 7 411 euroa kuukaudessa jokaista maahanmuuttajaa kohden pelkästään majoitukseen, toimintaan, ruokailuun, vuokraan ja turvallisuuteen. Tähän eivät kuitenkaan sisälly terveydenhuolto, koulutus ja sosiaaliavustukset, jotka tunnetaan nimellä ”kansalaisten rahat” ja joita maahanmuuttajat saavat Saksassa.
Vaikka kustannukset siirtolaista kohti ovat hotelleissa paljon pienemmät, Tempelhofin lentoasemalla kustannukset ovat edelleen yli 5 000 euroa siirtolaista kohti kuukaudessa.
Kaiken kaikkiaan Saksan hallitus ilmoitti, että se odottaa käyttävänsä 36 miljardia euroa vuonna 2023 maahanmuuttajiin. Aiemmin tänä vuonna AfD sai liittohallitukselta myös tietoja, joiden mukaan 28,1 prosenttia Saksan vanhuksista on köyhyysriskissä, mikä on enemmän kuin EU:n keskiarvo 27,4 prosenttia ja paljon enemmän kuin länsieurooppalaisilla naapureilla Ranskalla (19,1 prosenttia), Belgialla (17,4 prosenttia) ja Luxemburgilla (9,3 prosenttia).
Saksa kamppailee tällä hetkellä budjettikriisin kanssa ja on ottanut yhä enemmän valtavia velkataakkoja rahoittaakseen ennätyksellisen suuren maahanmuuttajaväestönsä. Vaikka vasemmistoliberaalihallitus ajaa maahanmuuton lisäämistä, selvä enemmistö saksalaisista sanoo haluavansa pysäyttää maahanmuuton ja katsoo, että maahanmuuttajat tuovat enemmän ongelmia kuin hyötyjä. Erityisesti Berliinissä on vakava asuntokriisi, joka on johtanut vuokrien nousuun ja asuntojen hintojen paisumiseen.
Saksan maahanmuuttomyönteinen suuntaus on jyrkässä ristiriidassa Puolan ja Unkarin kaltaisten maiden kanssa, jotka ovat torjuneet Euroopan syntyvyyden laskua ottamalla käyttöön perheystävällistä politiikkaa ja veronalennuksia houkutellakseen pariskuntia hankkimaan enemmän lapsia. Unkarin pääministeri Viktor Orbán ilmoitti vuonna 2023 myös suunnitelmista mobilisoida taloudellisesti passiiviset Unkarin kansalaiset, jotka haluavat tehdä työtä, ja asettaa heidät etusijalle maan työvoiman aukkojen täyttämiseksi ennen matalan ammattitaidon laajamittaista maahanmuuttoa, joka vaarantaa sekä maan turvallisuuden että kulttuuriperinnön.
Alankomaissa hiljattain tehty tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajat ovat maksaneet Alankomaiden valtiolle 400 miljardia euroa vuodesta 1995 vuoteen 2019, mikä lisää yhä enemmän näyttöä siitä, että massamaahanmuutto on rasittanut valtavasti Euroopan sosiaalivaltioiden julkista taloutta.
Lähde: Remix
