Lockheed Martinin Fort Worthin tehdas toimi näyttämönä, kun Suomen ensimmäinen F‑35A‑hävittäjä esiteltiin yleisölle. JF‑501 on ensimmäinen 64 koneesta, jotka muodostavat Suomen ilmapuolustuksen rungon 2060‑luvulle asti.
Suomen ensimmäinen F‑35A‑monitoimihävittäjä, koneyksilö JF‑501, esiteltiin juhlallisessa rollout‑seremoniassa Lockheed Martinin tehtaalla Fort Worthissa Texasissa 16. joulukuuta. Tapahtuma merkitsi historiallista virstanpylvästä Suomen Ilmavoimille ja koko puolustusjärjestelmälle, sillä F‑35‑kalusto tulee muodostamaan Suomen ilmapuolustuksen rungon aina 2060‑luvulle asti.
Tilaisuuteen osallistui noin 200 kutsuvierasta Suomen ja Yhdysvaltain puolustushallinnoista ja -teollisuudesta sekä median edustajia. Suomesta paikalla olivat muun muassa puolustusministeri Antti Häkkänen, Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Timo Herranen ja F‑35‑hankejohtaja eversti evp. Henrik Elo. Seremonian isännöi Lockheed Martin Aeronauticsin johtaja Greg Ulmer.
– ”Tämän hetken eteen on tehty töitä kauan ja odotamme innolla F‑35‑operoinnin aloittamista ensi vuonna,” kertoi kenraalimajuri Timo Herranen heti tilaisuuden jälkeen.
Rakennusvaiheesta ensilentoon – JF‑501:n matka tuotantolinjalta taivaalle
JF‑501:n rakentaminen käynnistyi vuonna 2023. Lokakuussa 2024 tuotannon edistymistä juhlistettiin eturungon signeeraustilaisuudessa Fort Worthissa. Syyskuussa 2025 koneeseen asennettiin Pratt & Whitneyn F135‑moottori, lokakuussa se valmistui loppukokoonpanosta ja marraskuussa sai värityksen sekä häivepinnoitteen.
Ensilentonsa JF‑501 lensi 8. joulukuuta osana tehtaan koelento-ohjelmaa.
Seuraavaksi Yhdysvaltain hallinnon laadunvarmistusviranomainen DCMA suorittaa omat koelentonsa. Hyväksynnän jälkeen kone siirtyy Suomen omistukseen ja siirtolennetään vuoden 2026 alkupuolella Arkansasiin Ebbingin tukikohtaan, jossa suomalaiset aloittavat F‑35‑kaluston käytännön alkukoulutuksen. Kun koulutus Yhdysvalloissa päättyy, JF‑501 ja muut koulutuskoneet lennetään Suomeen.
F‑35 muuttaa Suomen puolustuskyvyn – ”Askel kohti vahvempaa ja ketterämpää puolustusta”
F‑35‑hankkeen strateginen merkitys on huomattava. Ilmavoimat on toiminut täysimääräisenä Naton jäsenenä vuodesta 2023, ja F‑35‑kalusto syventää Suomen ja liittokunnan yhteensopivuutta.
Puolustusvoimain komentaja kenraali Janne Jaakkola tiivistää hankkeen merkityksen:
– ”Kyse ei ole vain uudesta kalustosta vaan askeleesta kohti vahvempaa, modernimpaa ja ketterämpää puolustusta. F‑35 on yksi huippuluokan kyvykkyyksistä, joilla vahvistamme kansallista ja liittokunnan yhteistä pelotetta ja puolustusta.”
Ilmavoimien komentaja Herranen korostaa koneen suorituskykyä:
– ”Suomen toimintaympäristössä selviytymis- ja vaikuttamiskyky sekä yhteistoiminta operoivien joukkojen kesken on välttämätöntä. F‑35:n suorituskyky kaikilla näillä osa-alueilla on kiistaton. Se vie puolustuksemme täysin uudelle tasolle.”
Maavoimat ja Merivoimat: F‑35 muuttaa taistelutapaa kaikilla puolustushaaroilla
F‑35:n vaikutus ei rajoitu Ilmavoimiin. Koneen sensorit, datankeruukyky ja yhteistoimintajärjestelmät tukevat kaikkia puolustushaaroja.
Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Pasi Välimäki:
– ”F‑35 ja sen suorituskyvyt vahvistavat maavoimien taistelutapaa. Olemme valmiina jatkamaan maa‑ilma‑integraatiota, kun ensimmäiset koneet saapuvat Rovaniemelle.”
Merivoimien komentaja kontra-amiraali Tuomas Tiilikainen:
– ”F‑35‑kalusto tuo merkittävän harppauksen merelliseen tilannetietoisuuteemme ja ilma‑meri‑taistelukonseptimme kehittämiseen. F‑35:n ainutlaatuiset suorituskyvyt tulevat tukemaan entistä paremmin sekä kansallisia että liittolaistason merivoimien operaatioita Itämerellä.”
Suomi osana kansainvälistä F‑35‑yhteisöä
F‑35‑ohjelmaan kuuluu 20 maata, joista 13 sijaitsee Euroopassa. Näistä 12 on myös Naton jäseniä, mikä syventää yhteistoimintaa ja sotilaallista yhteensopivuutta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen painottaa Suomen roolia:
– ”Suomi on Naton jäsenenä sitoutunut toimimaan luotettavana puolustuksen tuottajana pohjoisessa. Suomi panostaa voimakkaasti kansallisiin teollisuusvalmiuksiin teollisen yhteistyön kautta. Olemme varmoja, että investoinnit ja suorituskykyinen puolustusteollisuus voivat hyödyttää F‑35‑ohjelmaa paitsi paikallisesti myös globaalilla tasolla.”
Ilmavoimien uusi Joint Fighter ‑kalusto
Suomen F‑35A‑hävittäjien tyyppitunnus JF tulee sanoista Joint Fighter. Koneet numeroidaan JF‑501:stä JF‑564:ään.
Kaikki maalaukset ja merkinnät ovat matalaherätteisiä: esimerkiksi sinivalkoinen kokardi on häivytetty harmaan sävyihin. Hävittäjälentolaivueiden 11 ja 31 perinteitä kunnioitetaan merkitsemällä JF‑511 ja JF‑531 laivuetunnuksilla Visentti ja Ilves.
Tällä hetkellä kuudentoista suomalaisen F‑35:n tuotanto on käynnissä. Ensimmäiset kahdeksan toimitetaan Ebbingin tukikohtaan, ja runkonumerosta JF‑509 eteenpäin koneet toimitetaan suoraan Suomeen.
HX‑hankkeesta F‑35‑aikakauteen – vuosikymmenen mittainen prosessi
F‑35‑hanke on jatkumoa vuonna 2015 käynnistyneelle HX‑hävittäjähankkeelle, jonka tavoitteena oli korvata Hornet‑kaluston suorituskyky.
Kenraalimajuri Herranen kuvaa hankkeen arviointia:
– ”HX‑hankkeen tarjouskilpailun tavoitteena oli rakentaa kunkin tarjoajan kanssa Suomen vaatimukset täyttävä kokonaisratkaisu, joka tuottaa Suomen puolustusjärjestelmälle parhaan mahdollisen suorituskyvyn. Tarjouskilpailuvaihe kandidaattien evaluointeineen toteutettiin puolustushallinnossa poikkeuksellisella läpinäkyvyydellä ja pieteetillä.”
– ”F‑35 on Suomen vaatimuksiin nähden sotilaalliselta suorituskyvyltään paras ratkaisu Ilmavoimille. Se tuottaa merkittävää suorituskykyä koko puolustusjärjestelmälle ja parantaa puolustuksen ennaltaehkäisykykyä,” Herranen summaa.
Aikajana: F‑35‑hankkeen keskeiset etapit
2014–2021: HX‑hankkeen valmistelu ja kilpailutus
- 2014: Esiselvitystyöryhmä aloitti työnsä.
- 2015: HX‑hanke käynnistettiin.
- 2016–2020: Tietopyynnöt, tarjouspyynnöt ja HX Challenge ‑testit.
- 2021: Lopulliset tarjoukset, sotapelit, arvioinnit ja hankintapäätös 10.12.2021.
2022–2025: F‑35‑hankkeen käynnistyminen
- 2022: Ensimmäiset hankintasopimukset, HX‑hanke nimettiin F‑35‑hankkeeksi.
- 2023: Ensimmäisten suomalaisten F‑35‑koneiden valmistus alkoi.
- 2024: Aseistushankinnat (AARGM‑ER, JASSM‑ER, JDAM, SDB I).
- 2025: Ensimmäinen JF‑kone valmistui.
2026–2031: Käyttöönotto ja operatiivinen valmius
- 2026: Alkukoulutus Eglinissä ja Ebbingissä, ensimmäiset koneet Suomeen.
- 2027: Alustava operatiivinen suorituskyky.
- 2028: IOC ja Karjalan lennoston ensimmäiset F‑35:t.
- 2030: Täysimääräinen operatiivinen suorituskyky (FOC).
- 2031–: F‑35 Ilmavoimien päälentokalustona.
Suomen ilmapuolustuksen uusi kivijalka
F‑35‑hankkeen myötä Suomi siirtyy seuraavien vuosikymmenten ajaksi uuden sukupolven ilmapuolustukseen, jossa häivekyky, sensorifuusio, datankeruu ja yhteisoperaatiot muodostavat puolustuksen ytimen.
JF‑501:n esittely Fort Worthissa oli konkreettinen osoitus siitä, että vuosikymmenen mittainen hanke on siirtynyt ratkaisevaan vaiheeseen – ja että Suomen ensimmäinen F‑35 on valmis aloittamaan matkansa kohti operatiivista käyttöä.
ylihinnoiteltu,kömpelö ja yli hehkutettu kone.tuon ilmaherruus koneen,kävi köpelösti kaksin taistelu harjoituksissa.ruotsalainen jas gripen 39 päihitti sen.asiasta löytyy videoita ja artikkeleita.gripen ampui sen niin sanotusti alas taisteluharjoituksessa amerikassa.
Hieman huolestuttavaa, ettei lopullista hintaa taida olla merkittynä mihinkään paperiin