Irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta sai laajan kannatuksen eduskunnan käydessä asiasta lähetekeskustelun tiistaina, mutta täysin varauksetta asiaan ei suhtauduttu. Kansainvälinen sopimus kieltää jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron.
”Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää Suomelta toimia puolustuksen vahvistamiseksi”, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi esitellessään hallituksen esitystä.
Valtosen mukaan sopimuksen irtisanomisen vaikutuksia on arvioitu kattavasti.
”Ottawan sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen puolustusvoimien keinovalikoimaan, mikä laajentaa Suomen puolustuksellista liikkumatilaa”, Valtonen sanoi.
Hän lisäsi, että sopimuksen irtisanomisesta voi seurata myös kielteisiä vaikutuksia muun muassa Suomen maineeseen asevalvonnan saralla.
”Suomi on kuitenkin saanut päätökselleen laajaa ymmärrystä liittolais- ja kumppanimailta”
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) perusteli sopimuksesta irtautumista kansalaisten turvallisuudella ja Suomen edulla.
”On tärkeää, että ulkoasiainvaliokunnassa käsittelemme asian ripeästi ja niin, että eduskunta pääsee päättämään asiasta jo ennen istuntotaukoa”, Vikman sanoi.
Puolustusvaliokunnan jäsenen Miko Bergbomin (ps.) mukaan jalkaväkimiinat ovat tehokas ja edullinen ratkaisu Suomen puolustukselle.
”Suomessa käytetään miinoja hyvin vastuullisesti. Miinoituksesta tehdään muun muassa miinakartat, jonka jälkeen, kun niille ei ole enää tarvetta, ne voidaan poistaa”, Bergbom sanoi.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) sanoi olevansa niitä harvoja edustajia, jotka vuonna 2011 äänestivät sopimuksen ratifiointia vastaan.
”Miinat ovat puolustuksellinen ase. Niitä käytetään ainoastaan kriisitilanteissa suluttamiseen, vihollisten joukkojen ohjaamiseen, Savola sanoi.
Hän piti tärkeänä, että Suomi tiedottaa kansainvälisesti, miten se aikoo miinoja käyttää.
”Lähettää maailmalle erittäin ikävän viestin”
Salin vasemmalla laidalla suhtautuminen oli jokseenkin varauksellisempaa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan Venäjän toiminta sodassa Ukrainaa vastaan perustelee sitä, että sopimusta arvioidaan uudelleen. Hän sanoi puolueensa katsovan asiaa ennen kaikkea Suomen turvallisuuden kannalta.
”Samaan aikaan on tärkeää, että Suomi nyt jatkaa ja tämän jälkeen myös vahvistaa humanitaarista työtä miinojen haittojen ehkäisemiseksi ja raivaamiseksi”, Lindtman sanoi.
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo syytti hallitusta ristiriitaisuudesta, kun se on puhunut sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeydestä, mutta haluaa nyt irtautua Ottawan sopimuksesta.
”Tämä lähettää maailmalle erittäin ikävän viestin siitä, että heikennämme itse kansainvälisiä sitoumuksiamme”, Honkasalo sanoi.
Hänen mukaansa asia on ennen kaikkea humanitaarinen kysymys.
”Kyse on siitä, ettei sivistysvaltio käytä tai edes suunnittele käyttävänsä aseita, jotka aiheuttavat siviileille kohtuutonta kärsimystä.”
”Tutkimusten mukaan valtaosa uhreista on siviilejä ja lapsia”, Honkasalo sanoi.
Ministeri Valtosen vastauksen mukaan Suomi käyttäisi miinoja niin, että siviiliuhreja ei pääse syntymään.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoi, että sodankäynnissä ja aseteknologiassa on tapahtunut muutoksia.
”Mutta ovatko ne muutokset niin suuria ja niin merkittäviä, että ne antavat perusteita tähän hallituksen esityksen johtopäätökseen, sitä toivon, että valiokunnat tutkailevat tarkkaan”, Tynkkynen sanoi.
Vihreiden eduskuntaryhmän edellinen puheenjohtaja Atte Harjanne piti sopimuksesta irtisanoutumista perusteltuna.
STT
Suomi huolehtii rajoistaan se ei kuulu millekkään muulle maalle yhtään, ”mainehaittaa” Jaa se että suojattaisiin omaa rajaa mahdolliselta hyökkäykseltä maahamme, siis mainehaitan estämiseksi, vihollinen pitää ottaa polvillaan vastaan ja luovuttaa maa hyökkääjille.