Espoossa on jo kahdeksan koulua, joissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä. Eniten vieraskielisiä on Suvelassa Kirstin koulussa, jonka noin 450 oppilaasta 92 prosenttia puhuu muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Kirstin koulun oppilaat puhuvat yli viittäkymmentä eri äidinkieltä.
Ylen haastattelemat Espoon kaupunginvaltuutetut haluavat estää koulujen eriytymisen Espoossa. Keinoja ovat vuokra- ja omistusasumisen sekoittaminen sekä painotettu opetus.
Kausteen mukaan kokoomus on suurelta osin vastuussa tilanteesta
– Se on todella raju luku, segregaatio on mennyt todella vaikeaan suuntaan, sanoo vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikki Kauste, joka ei ollut aiemmin tietoinen asiasta.
Kauste toivoo vuoropuhelua Kirstin koulun rehtorin ja opettajakunnan kanssa, jotta koulun tarpeisiin voidaan vastata. Hän myös sanoo, että pitää selvittää, mistä vieraskielisten poikkeuksellisen suuri määrä koulussa johtuu.
Kokoomuksen ryhmäjohtaja Emma-Stina Vehmasen mukaan on huolestuttavaa, että suomenkielisen koulun oppilaista lähes kaikki ovat vieraskielisiä, sillä se vaikeuttaa suomen oppimista.
– Jos koulussa ei ole suomenkielisiä oppilaita, lapset puhuvat esimerkiksi englantia eikä suomen kielen taito kehity, mikä olisi tärkeää opiskelun ja työelämän kannalta.
SDP:n valtuustoryhmän vetäjä Helena Marttila pitää yli 90 prosentin vieraskielisten osuutta hätkähdyttävänä ja kaupungin kannalta ei-toivottavana. Hänen mielestään tilanteen korjaamiseksi tarvitaan poliittisia toimia väestön sekoittamiseksi.
Vihreiden Mikki Kauste näkee koulujen eriytymisen johtuvan epäonnistuneesta asuntopolitiikasta. Kauste kritisoi erityisesti kokoomuksen politiikkaa.
Hänen mukaansa kokoomus on vastannut Espoossa vuosikausia lautakunnista, joissa on päätetty oppilaaksiottoalueista, opetuksen määrärahojen kohdentamisista, koulujen painotuksista sekä rakentamisen ja aluesuunnittelun yksityiskohdista.
– Kokoomuksen ajattelun on muututtava pikaisesti, jos haluamme rakentaa tasapuolista Espoota ja varmistua, että tietyt alueet eivät eriydy enää nykyistä enempää, Kauste sanoo.
Rehtori Pertamon ehdottamaa koulualueiden muuttamista Kauste pitää nopeana keinona lisätä sekoittumista, eikä hän sulje sitä pois keinovalikoimasta.
Kauste katsoo, että kouluihin kannattaa jatkossakin perustaa painotusluokkia, jotta oppilaita hakeutuisi myös muualta kuin lähialueelta.
Kokoomuksen ja SDP:n ratkaisuna asuntopolitiikka, painotettu opetus ja resursointi
Kokoomuksen Vehmasen mielestä koulujen eriytymistä tulisi ehkäistä lisäämällä painotettua opetusta etenkin segregaatioriskin alueilla.
– Voitaisiinko esimerkiksi Suvelassa harkita painotettua opetusta, joka kannustaisi perheitä vähän laajemmalta alueelta hakeutumaan Kirstin kouluun, hän pohtii.
Kokoomus korostaa myös vieraskielisten lasten osallistumisen lisäämistä varhaiskasvatuksessa sekä asuntopolitiikan ja kaavoituksen roolia.
– Tarvittaisiin lisää omistusasuntoja, mikä monipuolistaisi asukasprofiilia, ja pitää katsoa, ettei tuetun vuokra-asumisen osuus nouse liian suureksi.
Kokoomus ei näe koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista ensisijaisena keinona estää eriytymistä, koska puolue haluaa pitää kiinni lähikouluperiaatteesta. Pieniä tarkistuksia koulualueisiin voitaisiin Vehmasen mukaan kuitenkin harkita.
SDP:n Marttila pitää koulujen resursointia tärkeimpänä keinona vähentää eriytymistä.
Hän korostaa, että poliittisin päätöksin on varmistettava, että monikielisissä kouluissa oppilaat oppivat suomea riittävän hyvin. Se on tärkeää muun muassa siksi, että kaikki saavat tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin.
Marttilakin katsoo, että myös asuntopolitiikalla pitää vaikuttaa siihen, että asuinalueista tulee moninaisia, jotta kaikissa lähikouluissa olisi tasapuolisemmin erilaista väestöä.
Koulualueiden muuttamiseen vieraskielisen väestön tasaamiseksi eri koulujen välillä Marttila suhtautuu avoimen myönteisesti, kunhan oppilas ei tarvitse taksikyytiä alakouluun.
”Vihreiden Mikki Kauste näkee koulujen eriytymisen johtuvan epäonnistuneesta asuntopolitiikasta. ”
Vihreiden Mikki Hiirelle tiedoksi, ei se ei johdu epäonnistuneesta asuntopolitiikasta, vaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ja siitä kovasti kohutusta ”väestönvaihdosta” jota vihreät on vuosikymmeniä innokkaasti ajanut.