Supon kansallisen turvallisuuden raportin mukaan kotiopetuksessa olevien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2018. Suojelupoliisin huoli liittyy erilaiseen ääri-ideologiseen vaikuttamiseen, kuten esimerkiksi radikaali-islamistiseen opetukseen ja ulkomaalaisiin toimijoihin.
Kotiopetus voi yleistyessään lisätä väestöryhmien eriytymistä
Supon mukaan asukkaiden luottamus yhteiskuntaa ja viranomaisia kohtaan on huono-osaisilla alueilla muita alueita heikompaa. Tämä voi näkyä esimerkiksi niin, että kynnys olla yhteydessä viranomaisiin on korkeampi.
Äärimmillään alueille voi syntyä epävirallisia rinnakkaisia rakenteita, jotka huolehtivat esimerkiksi turvallisuudesta. Tällaista kehitystä on nähty Ruotsissa, jossa asuinalueiden eriytyminen on ollut erityisen voimakasta verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Suomessakin sosioekonominen tai etninen eriytyminen on joissakin suurissa kaupungeissa lisääntynyt.
Eriytyminen suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa Supon raportin mukaan myös sisäisen turvallisuuden ja kansallisen turvallisuuden uhkiin.
Kotiopetuskoulut voivat olla yksi esimerkki rinnakkaisesta rakenteesta. Suojelupoliisissa erityistä huolta aiheuttaa kotiopetuksen suosion nopea kasvu 2020-luvulla sekä epävirallisten kotiopetuskoulujen perustamisen mahdollistava lainsäädäntö.
Kotiopetuksessa olevien lasten määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 2018.
Kielletty Ruotsissa ja Saksassa
Suojelupoliisin mukaan kotiopetus on kielletty Ruotsissa ja Saksassa, ja monissa Euroopan maissa sitä on rajoitettu. Suomessa vanhemmilla on oikeus valita lastensa koulu tai päättää heidän ottamisestaan kotiopetukseen.
Kotiopetuksen valinneilla perheillä on usein esimerkiksi lapsen terveyteen tai hyvinvointiin liittyviä perusteltuja syitä.
Suojelupoliisin huoli liittyykin nimenomaan erilaiseen ääri-ideologiseen vaikuttamiseen, kuten esimerkiksi radikaali-islamistiseen opetukseen ja ulkomaalaisiin toimijoihin.
