Tutkimus paljastaa, että työnhakijat hyödyntävät tekoälyä rohkeammin kuin työnantajat – ja se muuttaa rekrytointia.
Vain noin neljäsosa suomalaisista työnantajista hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa, kertoo Duunitorin tuore Kansallinen rekrytointitutkimus. Työnhakijat ovat omaksuneet tekoälyn nopeammin, ja tämä asettaa paineita rekrytointikäytäntöjen uudistamiselle.
– “Kehitystä hidastaa epävarmuus siitä, mihin tekoälyä rekrytoinnissa voi käyttää. Lisäksi työnantajan täytyy pohtia esimerkiksi hakijoiden tietosuojaa ja rekrytointiprosessin oikeudenmukaisuutta,” sanoo Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.
Työnhakijat hyödyntävät tekoälyä rohkeammin
Syksyn 2025 työnhakijatutkimuksessa 37 % aktiivisista hakijoista kertoi käyttävänsä tekoälyä työnhaussa. Työnantajista vain 26 % tekee samoin rekrytoinnissa.
– “Toisin kuin työnantaja, yksilö miettii riskejä lähinnä omasta näkökulmastaan, mikä helpottaa tekoälyn käyttöönottoa,” Vaisto toteaa.
Keskisuuret organisaatiot edelläkävijöinä
Tekoälyn käyttö painottuu erityisesti keskisuuriin organisaatioihin. 50–99 henkeä työllistävistä organisaatioista 43 % hyödyntää tekoälyä rekrytoinnissa, kun taas suurissa, yli 500 hengen organisaatioissa osuus on 29 %.
– “Keskisuurilla organisaatioilla ei ole yhtä jähmeitä järjestelmiä kuin suurilla, mikä mahdollistaa ketterämmän kokeilun,” Vaisto arvioi.
Tekoälyä käytetään lähinnä tekstien tuottamiseen
Yleisimmät käyttötavat rekrytoinnissa ovat:
- Ilmoitustekstin luominen tai muokkaaminen (55 %)
- Työtehtävän kuvauksen tiivistäminen (55 %)
- Viestipohjien luonnostelu (47 %)
- Some- ja kampanjatekstien tuottaminen (40 %)
- Haastattelukysymysten generointi (32 %)
– “Tekstien luonnostelu on vielä aika alkeellinen hyödyntämisen muoto. Tekoälystä saisi enemmän irti esimerkiksi työvoiman tarpeen suunnittelussa,” Vaisto sanoo.
Geneeriset hakemukset haastavat rekrytoijia
Tekoälyllä tuotetut hakemukset ovat usein tasalaatuisia ja vaikeasti erotettavia. 47 % työnantajista kokee, että ne pakottavat uudistamaan rekrytointiprosessia.
– “Haastatteluun voi valikoitua hakijoita, joilla ei ole todellisia edellytyksiä suoriutua tehtävässä. Se haaskaa sekä työnhakijan että työnantajan aikaa,” Vaisto varoittaa.
Työnantajat suhtautuvat tekoälyyn suopeammin kuin hakijat
36 % työnhakijoista pitää tekoälyn käyttöä työnhaussa “hieman epäreiluna huijaamisena”, kun taas työnantajista vain 28 % ajattelee samoin. Työnantajat näkevät tekoälyn käytön useammin fiksuna tai välttämättömänä keinona pysyä kilpailussa.
– “Tekoälytaitoja pidetään tärkeinä työelämässä. Ehkä työnantajat ajattelevat, että tekoälyn fiksu käyttö työnhaussa kertoo kyvystä hyödyntää sitä muutenkin,” Vaisto pohtii.
Läpinäkyvyys tekoälyn käytössä tärkeää
71 % työnantajista ja 74 % työnhakijoista haluaa, että tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa kerrotaan avoimesti.
– “Läpinäkyvyyden kulttuuri tukee tekoälyn kestävää ja eettistä käyttöä sekä lisää luottamusta,” Vaisto sanoo.
Tekoäly ei vie työpaikkoja – paitsi tietyillä aloilla
55 % työnantajista arvioi, ettei tekoäly vähennä työpaikkoja heidän toimialallaan seuraavan viiden vuoden aikana. Rahoitus-, viestintä- ja ict-aloilla uskotaan kuitenkin työpaikkojen vähenemiseen.
– “Ihmisiä tarvitaan jatkossakin, mutta roolit, työtehtävät ja työvälineet voivat muuttua,” Vaisto summaa.
– “Jos nuorille sopivat uran alkuvaiheen työpaikat alkavat kadota, edessä voi olla laajempi yhteiskunnallinen kriisi.”
