Brysselistä miljoonia saaneet ympäristöjärjestöt rahoittavat saksalaisia yrityksiä vastaan nostettuja oikeusjuttuja ja kanteita – osittain EU-komission suorasta ohjeesta. Kyseenalainen käytäntö herättää perustuslaillisia kysymyksiä.
EU-komissio on vuosien ajan maksanut ympäristöjärjestöille poliittisesti motivoituja kampanjoita ja saksalaisia yrityksiä vastaan nostettuja kanteita varten. Tämä käy ilmi Welt am Sonntag -lehden hallussa olevista, tähän asti salaisina olleista sopimuksista. Maksut suoritettiin Brysselin LIFE-ohjelmasta, johon sisältyy myös saksalaisten veronmaksajien varoja.
Raportin mukaan keskiössä on kansalaisjärjestö ClientEarth, joka sai 350 000 euroa saksalaisten hiilivoimalaitosten omistajien haastamiseksi oikeuteen. Sopimuksen mukaan tavoitteena oli lisätä niiden ”taloudellista ja oikeudellista riskiä”.
Friends of the Earth -järjestö puolestaan sai rahoitusta julkisen kampanjoinnin järjestämiseen suunniteltua Mercosur-vapaakauppasopimusta vastaan – samalla kun muut komission yksiköt edistivät sopimusta. Myös muissa tapauksissa tukea myönnettiin sillä ehdolla, että EU-parlamentin jäseniin vaikutettaisiin kohdennetusti ennen äänestyksiä – esimerkiksi kasvinsuojelua ja kemikaaleja koskevissa kysymyksissä.
EU haluaa vaikuttaa lainsäädäntöön aktivistien avulla
Sopimukset on tehty vuonna 2022, ja varat on maksettu vuonna 2023. Jotkut ryhmät saivat jopa 700 000 euron tukisumman. Sopimuksissa määriteltiin tarkasti, mitä vastineeksi kansalaisjärjestöjen oli suoritettava – esimerkiksi lähetettyjen lobbaustiedotteiden määrä, sosiaalisen median kampanjat ja henkilökohtaiset keskustelut parlamentin jäsenten kanssa.
Kritiikkiä on tullut muun muassa CSU:n europarlamentaarikolta Monika Hohlmeierilta: ”On valitettavaa, että kiinteämääräisiä avustuksia on myönnetty organisaatioille, jotka ovat sisällyttäneet työohjelmiinsa radikaaleja toimia, salaa tapahtuvaa poliittista lobbaamista ja painostusta päätöksentekijöihin.” Hohlmeierin mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että maatalousyrityksiä ja voimalaitosten ylläpitäjiä on kohdennetusti painostettu lopettamaan toimintansa.
CDU:n Euroopan parlamentin jäsen Markus Pieper pitää komission toimintaa jopa ”selvänä rikkomuksena vallanjakoperiaatetta vastaan”. Hänestä toimeenpanovallan käyttäjät ovat yrittäneet vaikuttaa lainsäädäntövallan käyttäjiin valtion tukemien aktivistien avulla.
15 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöille
Komissio jakaa tällä hetkellä vuosittain yhteensä noin 15 miljoonaa euroa valikoiduille kansalaisjärjestöille. Vuonna 2026 nämä summat voivat jopa nousta – budjettineuvottelut ovat parhaillaan käynnissä.
Kritiikki Brysselin tukikäytäntöjä kohtaan kasvaa. ”Kansalaisille jää vaikutelma, että komissio tukee veronmaksajien rahoilla vain itselleen mieluisia mielipiteitä”, sanoi FDP:n Euroopan parlamentin jäsen Svenja Hahn. Tämä vahingoittaa merkittävästi luottamusta instituutioihin. Myös Oliver Luksic Transparente Demokratie -aloitteesta vaati enemmän avoimuutta: ”Kun valtion rahoittamat kansalaisjärjestöt muokkaavat poliittista mielipidettä, niiden rahoituksesta on oltava täysi avoimuus.”
Lähde: Junge Freiheit
