Saksalainen transsukupuolinen antifa-terroristi sai kahdeksan vuoden vankeustuomion Unkarissa – samalla Euroopan parlamentti suojelee toista epäiltyä koskemattomuudellaan.
Unkarin oikeuslaitos on antanut merkittävän tuomion, joka ravistelee Euroopan vasemmistoekstremistien verkostoja. Budapestin kaupunginoikeus langetti keskiviikkona kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen Saksasta kotoisin olevalle 25‑vuotiaalle transsukupuoliselle Maja T:lle (ennen Simeon Ravi T.), jonka katsottiin osallistuneen järjestäytyneisiin väkivaltaiskuihin Unkarin pääkaupungissa helmikuussa 2023. Tuomio koskee hengenvaarallisen pahoinpitelyn yritystä sekä jäsenyyttä rikollisessa järjestössä.
Kyseessä on osa laajempaa tutkintaa, joka on paljastanut niin kutsutun Vasarajengi (Hammer Gang )‑verkoston toiminnan. Ryhmän epäillään toteuttaneen koordinoituja hyökkäyksiä henkilöihin, joiden he uskoivat olevan yhteydessä vuosittaiseen Day of Honor ‑tapahtumaan — tai jotka heidän omien ennakkoluulojensa perusteella näyttivät “äärioikeistolaisilta”. Todellisuudessa osa uhreista oli tavallisia kaupunkilaisia matkalla töihin tai kotiin.
Valvontakamerat ratkaisivat oikeudenkäynnin
Syyttäjien mukaan noin 20 äärivasemmistolaista aktivistia liikkui ryhmissä Budapestin kaduilla, seurasi uhreja ja hyökkäsi näiden kimppuun teleskooppipatukoilla, kepeillä ja pippurisumutteella. Useita uhreja potkittiin maassa, ja osa sai pysyviä vammoja. Yhden uhrin kallon kerrotaan murtuneen.
Maja T:n katsottiin osallistuneen kahteen hyökkäykseen. Bild kirjoittaa, että puolustuksen mukaan todisteet olivat heikot, sillä silminnäkijät eivät tunnistaneet tekijää eikä DNA‑näyttöä löytynyt. Oikeus kuitenkin piti ratkaisevana valvontakameramateriaalia ja muuta välillistä todistusaineistoa, joka sijoitti hänet iskujen läheisyyteen.
Saksasta Unkariin – ja mahdollisesti takaisin
Maja T. pidätettiin Berliinissä joulukuussa 2023 ja luovutettiin Unkariin kesällä 2024. Mikäli tuomio jää voimaan, rangaistus voidaan Saksan lain mukaan siirtää täytäntöönpantavaksi kotimaahan, jos maat pääsevät sopuun siirrosta.
Laajempi verkosto paljastuu – pidätyksiä ympäri Eurooppaa
Vasarajengin toiminta on johtanut useisiin pidätyksiin ja oikeudenkäynteihin eri maissa. Saksalainen Johann G., jota syyttäjät kuvaavat yhdeksi verkoston keskeisistä organisaattoreista, saatiin kiinni marraskuussa 2024 Jena‑kaupungissa pitkän piileskelyn jälkeen. Dresdenissä puolestaan tuomittiin jo vuonna 2023 Lina Engel yli viiden vuoden vankeuteen väkivaltaisuuksiin osallistumisesta.
Euroopan parlamentti jakautui Ilaria Salisin koskemattomuudesta
Tapauksen poliittinen ulottuvuus kasvoi, kun italialainen aktivisti Ilaria Salis — jota epäiltiin samoista Budapestin iskuista — valittiin Euroopan parlamenttiin ja sai parlamentaarisen koskemattomuuden. Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta äänesti niukasti koskemattomuuden säilyttämisen puolesta, ja täysistunto vahvisti päätöksen. Tämä esti Unkaria jatkamasta oikeudenkäyntiä Salisia vastaan hänen MEP‑kautensa aikana.
Italian varapääministeri Matteo Salvini kutsui ratkaisua “poliittiseksi suojeluksi väkivallanteoista epäillylle”. Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó puolestaan totesi, että “poliittinen suuntautuminen näyttää olevan tehokkaampi turvapaikka kuin laki”.
Salisin tukijat väittävät, että ”Unkarin oikeusprosessi on poliittisesti motivoitunut ja että parlamentaarinen koskemattomuus suojaa valittuja edustajia mielivaltaisilta syytteiltä”.
Suomessa keskustelu Hammer Gang ‑tapauksen ympärillä sai oman lisävivahteensa, kun vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Li Andersson osallistui keväällä 2024 Helsingissä järjestettyyn Ilaria Salisin tukimielenosoitukseen, jossa vaadittiin Salisin vapauttamista ja arvosteltiin Unkarin oikeusjärjestelmää. (Lähde: Kansalainen, 2024)
Suomen valtamedian vaikeni Li Anderssonin osallistumisesta puhujavieraana Vasarajengin tukitilasuuteen
Anderssonin antifasistinen toiminta ei rajoittunut kotimaan kaduille. 11. joulukuuta 2024 hän esiintyi puhujana Euroopan parlamentissa The Left ‑ryhmän järjestämässä tilaisuudessa “Criminalization of Antifascism: Insights from the Budapest case & strategies of resistance”. Tapahtuman ensimmäinen paneeli keskittyi suoraan Budapestin katuiskuihin, ja puhujina olivat muun muassa Ilaria Salis, Maja T:n perheenjäsenet, Maja T:n asianajaja sekä Budapest Solidarity Berlin ‑verkoston edustaja. Andersson avasi toisen osion, jossa käsiteltiin “antifasismin merkitystä Euroopassa” ja parlamentin roolia “ulkoparlamentaarisen vastarinnan tukemisessa”.
Kokonaisuus herätti kysymyksiä, sillä suomalainen europarlamentaarikko esiintyi tapahtumassa, jossa annettiin poliittista tukea henkilöille, joita epäillään järjestäytyneestä väkivallasta Unkarissa. Kansalainen uutisoi Anderssonin osallistumisesta Brysselin tilaisuuteen jo joulukuussa 2024, mutta valtakunnalliset mediat vaikenivat asiasta täysin, eikä aihe noussut Suomessa julkiseen keskusteluun lainkaan.
Jos henkilö olisi ollutkin oikeistolainen jota olisi epäilty ’vihapuheesta’ niin takuuvarmasti ei koskemattomuutta.
Mahtaako rikos ’vanhentua’ ennenkuin väkivaltarikollisen MEP kausi päättyy ? Merkillinen asia sekin jolla tunnutaan vaan suojelevan syyllisiä, tuskin uhrien mielessä juuri mikään rikos koskaan vanhenee…