Päätös tulee aikaan, jolloin Yhdysvallat leikkaa omia avustusvarojaan – Irlanti kulkee vastavirtaan.
Irlannin hallitus ilmoitti vuodenvaihteen kynnyksellä merkittävästä rahoituspaketista: peräti 100 miljoonaa euroa ohjataan irlantilaisten kansalaisjärjestöjen kautta ulkomaille. Virallisesti tavoitteena on tukea maailman köyhimpiä ja haavoittuvimpia alueita, mutta samalla painopiste asetetaan sukupuolten tasa-arvoon ja ilmastotoimiin.
Rahoitus kanavoidaan Irish Aid -avustusohjelman kautta, ja sen turvin kymmenen suurta irlantilaista järjestöä – muun muassa Concern Worldwide, Trócaire, GOAL, Oxfam Ireland ja World Vision Ireland – jatkavat toimintaansa Afrikassa, Aasiassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Oseaniassa. Hankkeiden kerrotaan keskittyvän ”terveyteen ja ravitsemukseen, koulutukseen, ruokajärjestelmien kehittämiseen sekä ilmastokriisin torjuntaan”.
Kansainvälisen avun ristiaallokossa
Päätös tulee aikaan, jolloin kansainvälinen avustuspolitiikka on murroksessa. Yhdysvaltain uusi hallinto on leikannut merkittävästi USAIDin kautta jaettavaa rahoitusta, perustellen toimia sillä, että monet järjestöt eivät täytä sen tehokkuus- ja vastuullisuuskriteerejä. Irlanti puolestaan korostaa pysyvää sitoutumistaan kansainväliseen apuun ja näkee panostuksen keinona vahvistaa omaa humanitaarista profiiliaan.
Painotukset: tasa-arvo ja ilmasto
Irlannin ulkoministeriön mukaan rahoituksen keskiössä ovat sukupuolten tasa-arvo ja ilmastotoimet. Näiden teemojen kautta hallitus pyrkii osoittamaan, että Irlanti on globaali toimija, joka haluaa vaikuttaa maailmanlaajuisiin kriiseihin. Samalla se viestii, että kansallinen panos ulottuu kauas rajojen ulkopuolelle.
Kritiikin sävyjä
Vaikka hallitus puhuu sitoutumisesta köyhien auttamiseen, päätös herättää myös kriittisiä ääniä: Miksi satoja miljoonia euroja ohjataan ulkomaille, kun kotimaassa kamppaillaan omien kansalaisten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja talouden haasteiden kanssa?
Kansainväliset kriisit
Irlannin hallitus perustelee ratkaisuaan sillä, että aseelliset konfliktit, humanitaariset kriisit, ilmastonmuutos ja ruokaturvan heikkeneminen vaativat entistä vahvempaa kansainvälistä panosta. Näin Dublin pyrkii asemoimaan itsensä moraaliseksi toimijaksi maailman näyttämöllä – vaikka kotimaan äänestäjät saattavat kysyä, kuka lopulta hyötyy.
Lähde: European Conservative
