Euroopalla on edessään kaksi vaihtoehtoa: sukupuutto tai paluumuutto.
Viimeiset vuosikymmenet olemme eläneet koko maanosan käsittämättömintä poliittista aikaa: poliitikot pitävät rajat auki aiheuttaen jokaiselle alueen maalle peruuttamatonta tuhoa. Edes liberaalein idealisti ei voi enää kiistää sitä tosiasiaa, että löysässä maahanmuuttopolitiikassa on suhteettoman paljon negatiivisia puolia.
Avoimien rajojen politiikka on käsittämätöntä juurikin siksi, että se vaikuttaa tietoiselta toiminnalta, joka johtaa eurooppalaisten kansojen sukupuuttoon. Miksi sitä siitä huolimatta tehdään? Sitä tehdään siksi, että tietyt tahot vihaavat koko Eurooppaa ja haluavat nähdä sen heikkona. He ovat aivopesseet tietyn osan kansasta uskomaan monikulttuurisuus on rikkaus-valheeseen ja saaneet näin aikaan vuosikymmeniä kestäneen kärsimysnäytelmän, jonka lieveilmiöt vain kertaantuvat vuosi vuodelta.
Lieveilmiöt kuten rikollisuus ovat kuitenkin vain lieviä ongelmia siinä suuremmassa ja peruuttamattomassa ongelmassa, joka edessämme on ilman ratkaisuja. Avoimien rajojen politiikka johtaa sukupuuttoon. Ei enää suomalaisia lapsia. Ei enää suomalaista kulttuuria. Vain harmaata massaa ja monikulttuurista mössöä.
Voimme kuitenkin välttää tämän kohtalon. Ratkaisu on hyvin yksinkertainen: paluumuutto. Meillä on siihen tarvittava tekniikka, kuten laivat, junat ja lentokoneet. Lait mahdollistavat paluumuuton. Se maksaa vähemmän rahaa kuin monikulttuurisen utopian ylläpito. Kyse on vain tahdosta.
Poliittiseen päätöksentekoon pitääkin saada mukaan ihmisiä, jotka ajavat paluumuuttoa. Se on joko sukupuutto tai paluumuutto – valitkaa viisaasti.
