Jyväskylän yliopiston tutkijoiden selvityksen mukaan suomen kielen kielitaidon arvioinnissa suorittajan aksentti ja siitä päätelty tausta voivat vaikuttaa arviointiin. Tutkimuksessa selvitettiin arabian, thain, venäjän, viron ja suomenruotsin kielien arviointia. Nämä ryhmät valittiin, koska tutkijoiden mukaan niihin kohdistuu Suomessa yleisesti erilaisia ennakkoluuloja ja stereotypioita.
Jyväskylän yliopiston hankkeessa ”Rikkinäistä suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana” tutkittiin suullisen kielitaidon arviointia Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen kielen testissä, ja erityisesti testin osallistujien äidinkielen ja sen tunnistamisen, niin sanotun vieraan aksentin vaikutusta, arviointiin.
Yleiset kielitutkinnot eli YKI on virallinen, lakiin ja asetukseen perustuva aikuisille suunnattu toisen ja vieraan kielen kielitutkintojärjestelmä, jossa voi testata kielitaitonsa yhdeksässä kielessä. Valtaosa (85 %) osallistujista tekee suomen kielen testin kansalaisuuden hakua varten. YKIllä on siten suuri valta merkittävänä yhteiskunnallisena portinvartijana.
Trendinomaisten vinoumien taustalla mahdollisesti ammattiarvioitsijoiden asenteet
Tutkimushankkeen tavoitteena oli valaista yleisesti arviointiprosessia ja erityisesti mahdollisia arviointivinoumia, jollaisia ei näin korkeiden panosten testissä saa olla. Aiemman tutkimuksen valossa on kuitenkin huomattu, että myös YKIn arvioijien kaltaisilla ammattiarvioijilla voi tällaisia vinoumia olla.
Tutkimuksen mukaan kielitaitoa ei voi mitata täysin erillään muista vaikuttavista tekijöistä. Kielitaidon mittaamiseen vaikuttaa todellisuudessa muun muassa niin testin osallistujan kuin arvioijan osaaminen ja ominaisuudet sekä osallistujajoukon ja arvioijayhteisön kokoonpano ja niiden muutokset. Tällaisiksi osoittautuivat ensinnäkin suuret muutokset osallistujajoukossa esimerkiksi taustojen ja ensikieliryhmien osalta.
Hankkeen aineistonkeruu tehtiin vuosina 2015 ja 2016, jolloin Suomi kuten muukin Eurooppa vastaanotti turvapaikanhakijoita erityisesti Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä. Tämä aiheutti Suomessa maahanmuuttovastaisen ilmapiirin jyrkkenemisen. Piikki näkyi myös Yleisissä kielitutkinnoissa: arabiankieliset olivat hetkellisesti YKIn suurin osallistujaryhmä.
”Aineistossa näkyi selvä arabiankielisten ja etenkin miesten arvioinnin ankaroituminen vuosien 2015 ja 2016 välillä. Vaikka hankkeen aineisto ei suoraan vastaa miksi näin on, ankaroituminen vähintään osuu yhteen niin arabiankielisten määrän lisääntymisen kuin näihin kohdistuneen yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristymisen kanssa”, kommentoi hanketta johtanut yliopistotutkija Mia Halonen.
Vuosien 2015 ja 2016 suoran vertailun lisäksi tehdyn hankeaineiston mallinnoksessa osallistujien äidinkielen tunnistamisen vaikutus ei sen sijaan ollut minkään ryhmän kohdalla tilastollisesti merkitsevä. Tuloksista ilmeni trendinä, että ensikieleltään thain- ja suomenruotsinkieliset hyötyivät aksenttiensa tunnistamisesta, eli he saivat parempia arvioita, kun taas jo mainitut arabiankieliset saivat alempia arvioita silloin, kun heidän aksenttinsa tulivat tunnistetuiksi. Venäjän- ja vironkielisten tunnistaminen ei vaikuttanut arviointiin edes trendinomaisesti.
”Koska nämä ryhmät ovat arvioijille erityisen tuttuja, tämän tuloksen voi nähdä vahvistavan sitä hankkeessa tehtyä havaintoa, että arvioijat osaavat tunnistaa ja myös korjata mahdollisia arviointivinoumiaan. Kuitenkin trendinomaisetkin vinoumat viittaavat siihen, etteivät ammattiarvioijatkaan ole vapaita arviointiin vaikuttavista arviointikriteerien ulkopuolisista tekijöistä, mahdollisesti asenteista.”
Hanketta rahoitti vuosina 2018–2024 Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopisto.
