Saksan teollisuuden selkäranka on notkahtanut rajusti. Uusimmat tilastot paljastavat laaja-alaisia henkilöstövähennyksiä keskeisillä teollisuudenaloilla, erityisesti autoteollisuudessa, joka on kokenut suurimman pudotuksen yli vuosikymmeneen.
Saksan tilastokeskuksen (Destatis) torstaina julkaiseman datan mukaan maan teollinen työvoima on kutistunut merkittävästi vuoden aikana. Autoteollisuudessa työskenteli kolmannen vuosineljänneksen lopussa yli 48 700 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin – laskua kertyi 6,3 prosenttia. Kyseessä on suurin pudotus kaikista yli 200 000 työntekijän teollisuusaloista.
Autoteollisuuden henkilöstömäärä on nyt painunut 721 400:aan, mikä on alhaisin lukema sitten vuoden 2011 toisen neljänneksen, jolloin alalla työskenteli 718 000 henkeä. Vaikka ala on edelleen Saksan toiseksi suurin teollinen työllistäjä, sen asema horjuu. Mekaaninen koneenrakennus pitää ykkössijaa noin 934 200 työntekijällään.
Koko valmistavan teollisuuden piirissä työskentelee tällä hetkellä noin 5,43 miljoonaa ihmistä – laskua vuoden takaiseen verrattuna on 120 300 henkilöä eli 2,2 prosenttia.
Autoteollisuuden sisällä suurimmat leikkaukset ovat osuneet alihankkijoihin. Ajoneuvojen ja moottoreiden valmistuksessa työskentelee nyt 446 800 henkilöä, mikä on 3,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kori- ja perävaunuvalmistuksessa henkilöstömäärä laski 4 prosenttia 39 200:aan. Jyrkin romahdus nähtiin osien ja lisävarusteiden valmistuksessa, jossa työvoima kutistui peräti 11,1 prosenttia – jäljelle jäi alle 235 400 työntekijää.
Työpaikkojen kato ei rajoitu pelkästään autoteollisuuteen. Myös muut suuret teollisuudenalat ovat kokeneet tuntuvia menetyksiä:
- Metallin tuotanto ja jalostus: -5,4 % (215 400 työntekijää)
- Elektronisten ja optisten laitteiden valmistus: -3 % (310 300)
- Muoviteollisuus: -2,6 % (321 400)
- Metallituotteiden valmistus: -2,5 % (491 500)
- Mekaaninen koneenrakennus: -2,2 % (934 200)
Joillakin sektoreilla pudotus on ollut maltillisempaa. Kemianteollisuus supistui 1,2 prosenttia (323 600 työntekijää), ja sähköteknisten laitteiden valmistus laski 0,4 prosenttia (387 500).
Poikkeuksena synkkyyden keskellä loistaa elintarviketeollisuus, joka on ainoa merkittävä teollisuudenala, jossa työpaikkojen määrä kasvoi. Työllisyys nousi 8 800 henkilöllä eli 1,8 prosenttia, ja alalla työskentelee nyt 510 500 ihmistä.
Destatis korostaa, että vaikka autoteollisuus on edelleen keskeinen osa Saksan teollisuutta, nykyiset henkilöstöluvut ovat heikoimmat 14 vuoteen.
Saksan talouden yleiskuva on viime vuosina ollut pysähtynyt. Viimeisten kahdeksan vuosineljänneksen aikana neljä on ollut miinuksella. Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä kasvu jäi nollaan, ja toisella neljänneksellä nähtiin -0,2 prosentin supistuminen. Vaikka teknisesti maa ei ole taantumassa – siihen vaaditaan kaksi peräkkäistä negatiivista neljännestä – yritysjohtajat ovat jo pitkään varoittaneet kriisin syvyydestä.
Elokuussa Saksan kauppa- ja teollisuuskamari (DIHK) lähetti vakavan vetoomuksen liittokansleri Friedrich Merzille. Kamarin toimitusjohtaja Helena Melnikov kirjoitti: ”Saksan talous on syvemmässä kriisissä kuin moni haluaa myöntää. Näin ei voi jatkua. Tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn on kasvettava nopeammin kuin sosiaalimenojen.”
Melnikovin mukaan ratkaisu ei löydy veronkorotuksista, vaan rakenteellisista uudistuksista. ”Tilanteessa, jossa miljardeja euroja lainataan jo nyt, veronkorotus olisi täysin väärä signaali,” hän varoitti.
Lähde: Remix News
