Ylöjärveläinen Jorma Grönlund on tehnyt hallintokantelun oikeuskanslerille ennakkoäänten laskennan valvomisesta. Keskusvaalilautakunta vaati vaaliasiamiehenä toiminutta Grönlundia pysymään ääntenlaskupaikalla vaalihuoneistojen sulkeutumiseen asti.
Grönlund kokee, että hänen kotipaikkakuntansa keskusvaalilautakunta rajoitti laittomasti hänen oikeuksiaan viime kuntavaaleissa.
Grönlund olisi halunnut vaaliasiamiehenä mennä tarkastamaan ennakkoäänten laskentaa Ylöjärven kaupungintaloon. Tähän vaaliasiamiehellä on lain mukaan oikeus.
Grönlund jätti menemättä ääntenlaskentaan, koska keskusvaalilautakunnan sihteeri Kirsi Riihioja ilmoitti hänelle tekstiviestillä kaksi päivää ennen varsinaista vaalipäivää, että hänen pitää pysyä laskentapaikalla vaalihuoneistojen sulkeutumiseen, eli kello 20:een, asti.
Grönlund olisi halunnut seurata vain ääntenlaskennan alkua kello 10 lähtien ja lähteä sitten kesken pois.
Toimintatapa tarkistettiin vaalijohtajalta
Kirsi Riihioja perustelee vaatimusta vaalisalaisuudella. Tavoitteena on estää se, että tieto ennakkoäänten tuloksista vaikuttaisi varsinaisena vaalipäivänä äänestävien käyttäytymiseen.
Riihioja sanoo, että ennen ilmoitusta hän tarkisti asian vaalijohtaja Arto Jääskeläiseltä oikeusministeriöstä.
Grönlund katsoo, että vaatimus rajoitti hänen äänioikeuttaan, koska kaikkien äänioikeutettujen pitää saada käyttää äänioikeuttaan vaalipäivänä kello 20:een asti.
Grönlundin mukaan ehto rajoitti myös hänen mahdollisuuksiaan tarkastaa muuta vaaleihin liittyvää toimintaa.
– Jos olisin mennyt sinne ja he olisivat minut sinne kopittaneet, en olisi voinut mennä tarkastamaan mitään muuta toimipistettä.
Vaaliohjeissa ei mainintaa
Ylöjärven keskusvaalilautakunnan sihteeri Kirsi Riihioja kertoo, että keskusvaalilautakunnan vaaliohjeissa ei ole mainintaa siitä, miten pitkään vaaliasiamiehen pitää pysyä ennakkoäänten laskentapaikalla.
Riihioja sanoo, että vaatimus ei estänyt Grönlundia äänestämästä.
– Hän olisi ehtinyt käydä äänestämässä kello yhdeksän ja tulla kello kymmeneksi kaupungintaloon.
Riihioja ei muista, että kukaan olisi koskaan ollut tarkastamassa ennakkoäänten laskentaa.
Grönlund: ”Laveaa vaalilain tulkintaa”
Vaalien jälkeen Grönlund kysyi oikeusministeriöstä, mihin lakiin perustuu se, että vaaliasiamiehen pitää olla ennakkoäänten laskentapaikalla kello 20:een saakka.
Vaalijohtaja Jääskeläinen viittasi vastauksessaan vaalilain pykälään 86. Sen mukaan laskentaa suorittavan lautakunnan on tehokkaasti huolehdittava siitä, että mitään laskennan tietoja ei välity laskentatilan ulkopuolelle ennen vaalihuoneistojen sulkeutumista.
Grönlundin mukaan laki ei anna oikeutta vaatia vaaliasiamiestä pysymään ääntenlaskentapaikalla vaalihuoneistojen sulkeutumiseen saakka.
Grönlundin mielestä sopiva käytäntö olisi se, että keskusvaalilautakunta takavarikoisi vaaliasiamieheltä tekniset välineet, kuten puhelimen, siksi ajaksi, kun vaaliasiamies on itse päättämänsä ajan tarkkailemassa vaalien toimittamista.
Grönlund olisi kyllä ehtinyt käydä varsinaisena vaalipäivänä äänestämässä ennen ennakkoäänten laskentaa, koska äänestyspaikka avautui yhdeksältä. Tästä huolimatta hän koki tulleensa kohdelluksi laittomasti.
– Eihän lähtökohta ole se, että mitä olisin voinut tehdä, vaan se, että eihän tuollaisella toimenpiteellä voi estää toimimista, Grönlund sanoo.
– Erittäin lavealla vaalilain tulkinnalla ja siihen kirjoittamattomalla perusteella on kavennettu kansalaisen perusoikeuksia, jotka on perustuslailla turvattu vaalilaissa.
Grönlund sanoo Kansalaiselle saaneensa vaalijohtaja Jääskeläiseltä kirjallisen vastauksen tietopyyntöönsä, jossa sanotaan, ettei mitään nimenomaista ohjetta ole.
Valvontahalun syynä aiempi oikeusratkaisu
Grönlund kertoo halunneensa seurata ennakkoäänten laskentaa, koska hän halusi varmistaa, että se sujuu oikein.
Grönlundin suurin yllyke laskennan valvontaan on korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös vuodelta 2024. Päätöksen mukaan Kaakkois-Suomen vaalipiirilautakunta rikkoi lakia, kun se leikkasi vaalikuoret auki ääntenlaskentaa valmistavana toimenpiteenä vaalipäivää edeltävänä päivänä.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan menettely rikkoi lakia, koska kuoria ei leikattu auki vaalipäivänä järjestetyn ennakkoäänten laskennan välittömässä yhteydessä.
KHO:n päätöksen mukaan vaalikuorten avaaminen liian aikaisin ei selvityksen mukaan vaikuttanut vaalien tulokseen, joten tulosta ei tarvinnut oikaista tai vaaleja järjestää uudelleen.
Asiasta uutisoi Yle
