Ruotsin maahanmuuttoviraston toiminta herättää vakavia kysymyksiä: osa työntekijöistä ei ole Ruotsin kansalaisia, ja valvonta on ollut heikkoa.
Ruotsin maahanmuuttoviraston sisäiset ongelmat nousevat jälleen esiin. Toimittaja Henrik Sjögren kertoo, että virastossa työskentelee henkilöitä, joilla ei ole Ruotsin kansalaisuutta eikä turvallisuusselvitystä – silti he käsittelevät päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan maan maahanmuuttopolitiikkaan ja kansalliseen turvallisuuteen. Hänen mukaansa huomattava osa henkilöstöstä käyttää myös huivia.
Sjögrenin havainnot vastaavat aiempia väitteitä, joiden mukaan ruotsalaiset ovat virastossa vähemmistönä, klaanirakenteet vaikuttavat rekrytointeihin ja työntekijät puhuvat keskenään muita kieliä kuin ruotsia. Lisäksi virastossa vallitsee vaikenemisen kulttuuri, jossa epäkohdista ei uskalleta kertoa.
Toimittajan mukaan ongelmat ovat syviä ja rakenteellisia
Kristillisen Världen idag -lehden haastattelussa Sjögren kuvaa, kuinka hänen saamansa tiedot tukevat Samnyttin aiemmin julkaisemaa artikkelisarjaa. Sen mukaan Ruotsin maahanmuuttoviraston sisällä Tidö-hallitus nähdään suorastaan vihollisena, ja työntekijät pelkäävät kertoa väärinkäytöksistä.
Sjögren kertoo, että osa työntekijöistä kuuluu samaan kurdiklaaniin. Virasto myöntää, että henkilöstössä on henkilöitä ilman Ruotsin kansalaisuutta, mutta kieltäytyy kommentoimasta väitteitä klaanisidonnaisuuksista.
Tuhansille pysyvä oleskelulupa ilman kunnollisia tarkistuksia
Sjögrenin mukaan vuosien 2014–2015 maahanmuuttokriisin aikana tuhannet hakijat saivat pysyvän oleskeluluvan ilman perusteellista henkilöllisyyden tarkistusta. Usein riitti, että hakija esitti passin ja ilmoitti olevansa Syyriasta.
Samaan aikaan Ruotsin maahanmuuttovirasto palkkasi suuren määrän työntekijöitä ilman turvallisuusselvityksiä tai kansalaisuusvaatimuksia. Nämä henkilöt päättivät siitä, kuka sai turvapaikan ja kuka hyväksyttiin Ruotsin kansalaiseksi.
Sundbybergin toimipisteessä suuri osa henkilöstöstä huivissa
Sjögren kertoo vierailleensa viraston toimipisteessä Sundbybergissä, jossa huomattava osa työntekijöistä käytti huivia. Myös viraston säilöönottolaitoksissa jopa 90–95 prosentilla työntekijöistä on ulkomaalaistaustainen nimi.
Työntekijät puhuvat usein keskenään omia äidinkieliään, mikä vaikeuttaa muiden ymmärrystä siitä, mitä työtilanteissa keskustellaan.
Epäilyjä ystäväpiirikorruptiosta ja sidonnaisuuksista
Sjögren nostaa esiin myös epäilyt ystäväpiirikorruptiosta. Hänen mukaansa kurditaustaiset esimiehet palkkaavat mielellään omasta viiteryhmästään tulevia henkilöitä. Joissakin tapauksissa asylia hakevat ovat saaneet käsittelijän, jolla on yhteyksiä samaan järjestöön, josta hakija on paennut.
Valituskierre estää maasta poistamisen – varjoväestö kasvaa
Vaikka virasto tekee kielteisiä päätöksiä, ne eivät useinkaan johda maasta poistamiseen. Valituskierre ja järjestelmän hitaus ovat luoneet laajan varjoväestön, jonka koko Sjögrenin mukaan on vähintään 185 000 henkilöä – ja todellinen määrä voi olla huomattavasti suurempi.
Vanha pilakuva sopii tähän sopivasti.
https://prnt.sc/B-fUMnHLo_DM