Espanjassa herätään myöhään siihen, että lähes miljoona marokkolaista muodostaa nyt yhteisön, jota kehotetaan osallistumaan politiikkaan “kotimaan etujen puolustamiseksi”.
Espanjassa on alkanut kuulua yhä kovempia varoituksia siitä, että vuosikymmenten aikana kasvanut marokkolaisväestö ei ole enää vain maahanmuuttajaryhmä, vaan poliittisesti organisoituva voima. Huoli ei liity pelkästään määrään, vaan siihen, kuka tätä joukkoa ohjaa – ja mihin tarkoitukseen.
La Región -lehden esiin nostamien virallisten lukujen mukaan Espanjassa asui vuonna 2024 jo lähes 900 000 marokkolaista, mikä tekee heistä maan suurimman muslimiryhmän. Pelkästään Kataloniassa heitä on yli 226 000, ja kasvu jatkuu jyrkkänä.
Mutta nyt huomio kiinnittyy siihen, miten Marokon valtiojohto pyrkii ohjaamaan tätä diasporaa – ei vain kulttuurisesti, vaan poliittisesti.
Marokon parlamentin puhemies: “Menkää politiikkaan, liittykää puolueisiin, puolustakaa Marokkoa”
Vuonna 2023 Marokon parlamentin ylähuoneen silloinen puhemies Enaam Mayara piti puheen, joka on Espanjassa sittemmin nostettu esiin varoittavana esimerkkinä. Hän ei vihjaillut – hän sanoi suoraan, että Espanjassa asuvien marokkolaisten tulisi:
- liittyä Espanjan puolueisiin
- osallistua vaaleihin
- pyrkiä parlamenttiin
- ja toimia Marokon etujen puolustajina
Mayaran mukaan “Marokon yhteisö pohjoisessa naapurimaassa” tulisi rohkaista osallistumaan Espanjan poliittiseen prosessiin, jotta he voisivat “puolustaa kotimaansa etuja aina kun tarpeen”.
Hän jatkoi vielä pidemmälle: marokkolaisten tulisi muodostaa Marokkoa puolustava etujärjestö Espanjan poliittisiin rakenteisiin.
Espanjassa tämä on tulkittu selkeäksi yritykseksi muuttaa maahanmuutto poliittiseksi vaikutuskanavaksi.
Kulttuuri- ja kieliohjelmat: Marokon pehmeä vallankäyttö Espanjan kouluissa
Poliittinen mobilisaatio ei ole ainoa huolenaihe. Marokko on vuosia rakentanut laajaa kulttuurista jalansijaa Espanjan koulutusjärjestelmässä.
Satojen koulujen arjessa toimii Marokon valtion rahoittamia arabian kielen ja marokkolaisen kulttuurin opettajia, jotka:
- valitsee Marokon hallinto
- kouluttaa Marokon hallinto
- ja maksaa Marokon hallinto
PLACM-ohjelma (Arabic Language and Moroccan Culture Teaching Program) toimii jo 12 itsehallintoalueella. Kataloniassa mukana on 125 koulua, Andalusiassa 96 ja Madridissa 70.
Kun Madrid ja Murcia päättivät keskeyttää ohjelman, Marokon ulkoministeri Nasser Bourita reagoi voimakkaasti ja vaati koko ulkomailla toteutettavan opetusrakenteen uudistamista. Hänen mukaansa uudistus toisi “laadullisen muutoksen” siihen, miten Marokon kulttuuria ja arabiaa opetetaan ulkomailla asuville lapsille.
Uudistuksen tavoitteena on lisätä Marokon valtion kontrollia diasporan identiteettikasvatukseen.
Kysymys, jota Espanja ei voi enää väistää: kenen ehdoilla integraatio tapahtuu?
Kun yhdistetään nopeasti kasvava marokkolaisväestö, valtion rahoittama kulttuuri- ja kielikasvatus sekä avoin kehotus osallistua Espanjan politiikkaan Marokon etujen puolustamiseksi syntyy kuva kokonaisuudesta, joka herättää perusteltuja kysymyksiä Espanjan sisäisestä turvallisuudesta ja yhteiskunnallisesta yhtenäisyydestä.
Espanjalaisissa kommenteissa toistuu huoli siitä, että tulevat sukupolvet voivat kasvaa tilanteessa, jossa heidän lojaalisuutensa jakautuu – tai jossa Marokon valtiolla on heihin suurempi vaikutus kuin Espanjan yhteiskunnalla.
Integraatio vai rinnakkaisyhteiskunta?
Espanjan viranomaiset ovat jo pitkään puhuneet integraation tärkeydestä. Mutta integraatio ei voi onnistua, jos toinen valtio rakentaa rinnakkaista identiteettijärjestelmää, joka ulottuu koululuokista kulttuurikeskuksiin, poliittisiin puolueisiin ja mahdollisesti parlamenttiin.
Tämä ei ole enää pelkkää maahanmuuttopolitiikkaa. Se on geopoliittinen kysymys.
Espanjan vai Marokon ohjauksessa?
Marokon diaspora on Espanjassa suuri, kasvava ja yhä järjestäytyneempi. Mutta ratkaiseva kysymys kuuluu:
Kenen ohjauksessa tämä järjestäytyminen tapahtuu – Espanjan vai Marokon?
Espanjan on vastattava tähän kysymykseen nyt, ei vasta sitten kun poliittinen vaikutusvalta on jo tosiasia.
