Euroopan kilpailukyky on Lagarden mukaan vaarassa, ellei jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta rajoiteta entistä enemmän ja federalistista integraatiota kiihdytetä.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde varoittaa, että Euroopan unioni on ajautunut eksistentiaaliseen kriisiin, joka uhkaa koko maanosan kilpailukykyä ja tulevaisuutta. Hänen ratkaisunsa ei ole kansallisten voimavarojen vahvistaminen, vaan täysin päinvastoin: jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeuden kaventaminen ja liittovaltiokehityksen kiihdyttäminen.
Lagarden mukaan EU:n sisäiset kaupan esteet – kansalliset säännöt, standardit ja hallinnolliset vaatimukset – toimivat käytännössä kuin tullimuurit, jotka estävät tavaroiden ja palveluiden vapaan liikkumisen. Hänen laskelmiensa mukaan nämä esteet vastaavat jopa 110 prosentin tullia palveluille ja 60 prosentin tullia tavaroille. Lagarde kutsuu tätä ”itsetuhoiseksi käytökseksi”, joka hänen mielestään on poistettava hinnalla millä hyvänsä.
Federalismin tie: vähemmän kansallista päätösvaltaa, enemmän Brysselin määräysvaltaa
Lagarde syyttää jäsenvaltioita EU-sääntöjen ”ylisääntelystä” ja siitä, että maat haluavat säilyttää omat erityispiirteensä. Hänen mukaansa tämä pirstoutuminen on este Euroopan yhteiselle potentiaalille. Ratkaisuksi hän tarjoaa vahvempaa liittovaltiollista sääntelykehystä, jossa kansallinen liikkumavara kutistuu minimiin.
Hän painottaa, että Euroopan komission on nopeutettava integraatiota ja vietävä eteenpäin kapitalmarkkinoiden yhdistämistä. Lagarden visiossa eurooppalaiset yritykset ja innovaattorit eivät enää turvaudu amerikkalaiseen riskipääomaan, vaan EU:n sisäisiin rahoitusmarkkinoihin.
Yhteiset velat ja puolustusmenot – kohti EU:n liittovaltiota
Lagarde avasi myös oven yhteiselle EU-velanotolle, erityisesti puolustuksen rahoittamiseksi. Hän vertasi tilannetta koronapandemian aikaisiin yhteisiin lainoihin ja totesi, että puolustus on yhtä lailla ”selviytymiskysymys”. Hänen mukaansa tämä olisi ”täydellinen esimerkki” siitä, milloin federalistinen velkaantuminen on perusteltua.
Samalla hän torjui ajatuksen, että EKP:n mandaattia laajennettaisiin koskemaan kasvua ja työllisyyttä, kuten Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut. Lagarden mukaan EKP:n tehtävä pysyy tiukasti hintavakauden turvaamisessa.
Vastarinta kasvaa jäsenvaltioissa
Lagarde myöntää, että hänen ajamansa uudistukset – pääomamarkkinaunionista syvenevään taloudelliseen integraatioon – tulevat kohtaamaan kovaa vastarintaa. Monet kansalaiset ja poliittiset voimat haluavat säilyttää kansallisen päätösvallan ja perinteiset toimintatavat. ”Olemme hyvin toimeentulevia omassa Euroopan kolkassamme, jättäkää meidät rauhaan”, kuvaa Lagarde vastustajien asennetta.
Hänen viestinsä EU-komissiolle on kuitenkin selvä: tämä asenne on murrettava jäsenmaissa, sillä Euroopan kilpailukyky ja tulevaisuus ovat hänen mukaansa vaakalaudalla.
Lähde: Samnytt
