Sote-alan yritysten ja järjestöjen edunvalvojan Hyvinvointiala Hali ry:n selvityksen mukaan lähes 2300 ikääntynyttä odotti hoivapaikkaa vuoden 2025 lopulla. Hoivakotipaikkoja olisi tarjolla yksityisellä sektorilla, mutta säästöjen takia ostopalveluja on karsittu.
Hoivajono on kasvanut noin 220 ihmisellä keväästä 2025. Ikääntyneet ovat eriarvoisessa asemassa eri hyvinvointialueilla: toisilla alueilla hoivapaikan saa lainmukaisesti viipymättä, kun taas toisilla alueilla keskimääräinen odotusaika voi olla kuukausia. Hyvinvointiala Hali ry selvittää ikääntyneiden hoivajonotilannetta tietopyynnöillä hyvinvointialueilta puolivuosittain.
Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneen tulee saada hoivapaikka ilman aiheetonta viivästystä. Siitä huolimatta hoivapaikkaa joutui odottamaan heinä-joulukuun 2025 aikana keskimäärin noin kaksi kuukautta, ja yli 800 ikääntynyttä odotti pääsyä hoivakotiin peräti yli lakiin kirjatun ehdottoman takarajan eli kolme kuukautta.
– Hyvinvointialueille on lakisääteinen velvollisuus järjestää ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikka ikääntyneelle viipymättä, kun tarve hoivapaikalle ilmenee. Tämä on yksiselitteistä. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta moni alue on leikannut ostopalveluista ikääntyneiden kustannuksella, Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.
Odotusajoissa on suuria eroja alueellisesti. Paras tilanne odotusaikojen osalta on Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Näillä alueilla hoivapaikan saa alle kuukaudessa hetkestä, jolloin huoli ikääntyneen pärjäämisestä on noussut. Näiden alueiden odotusajat ovat olleet lyhimmät myös kahdessa edellisessä mittauksessa keväällä 2025 ja syksyllä 2024, eli tilanne on ollut johdonmukaisesti hyvä.
Pisimpään ikääntyneet joutuvat odottamaan hoivapaikkaa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Uudellamaalla, joissa keskimääräinen odotusaika on laittoman pitkä, yli kolme kuukautta.
– Myönteinen hoivapaikkapäätös tarkoittaa sitä, että ikääntynyt tarvitsee ympärivuorokautista tukea ja apua. Taustalla voi olla esimerkiksi muistisairaus, jonka takia ikääntynyt ei voi asua turvallisesti kotona, vaikka kotihoito kävisi useita kertoja vuorokaudessa. Tällaisessa tilanteessa kahden tai kolmen kuukauden odotus voi olla todella raskasta ja turvatonta aikaa sekä ikääntyneelle että hänen läheisilleen, Lindeberg kuvaa.
Julkisuudessa on keskusteltu alkuvuodesta hoivan laadusta niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa.
– Hoivaa käsiteltäessä on tärkeää muistaa mittakaava. Suomessa on noin 1800 hoivakotia tai muuta pitkäaikaisen asumisen yksikköä, joissa asuu yli 50 000 ikääntynyttä. Heidän arkensa on pääsääntöisesti hyvin turvallista ja merkittävästi vähemmän yksinäistä, kuin kotihoidon piirissä olisi. Ongelma ei ole hoivan laatu, vaan riittämättömät tai liian myöhään tarjottavat palvelut, Lindeberg sanoo.
Hoivapaikkoja on yksityisellä sektorilla tarjolla – hyvinvointialueet säästävät ostopalveluista
Iltalehti kysyi syytä hoivajonojen pitkittymiselle. Lindeberg nostaa esille talouden tasapainottamisen hyvinvointialueilla ja mahdollisen ostopalvelujen karsimisen.
– Näissä tilanteissa ehkä herkästi karsitaan ostopalveluista, oli se sitten kustannusvaikuttavinta tai ei ja suojataan oman palvelutuotannon ja oman henkilöstön tilannetta.
Sote-yritysten edunvalvoja Halin ratkaisu tilanteeseen onkin hoivakotipaikkojen ostaminen yksityiseltä sektorilta, jossa paikkoja olisi vapaana.
– Voi olla, että on pyritty säästämään ostopalveluista. Ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluissahan on noin puolet tuotettu yksityisten yritysten ja järjestöjen toimesta. Jos tätä kapasiteettia ei hyödynnetä, palveluiden saaminen vaikeutuu, Lindeberg sanoo.
Yksityiset hoivakodit ovat viime aikoina olleet otsikoissa ongelmista, jotka ovat yksittäisissä tapauksissa johtaneet jopa kuolemantapauksiin.
Lindebergin mukaan sama lainsäädäntö ja valvonta koskevat sekä yksityisiä että julkisia hoivakoteja, eikä viitteitä laatueroista hänen mukaansa ole.
– Olemme vertailleet oman palvelutuotannon kustannuksia yksityisten keskimääräisiin kustannuksiin, ja ihan silläkään sitä ei voida [säästämistä] selittää, Lindeberg summaa.
Jos ei ole asukkaita, ei voi pitää hoitajia töissä
Hoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoi myös Iltalehdelle, että suurin syy hoitajien irtisanomiselle on ollut se, että hyvinvointialueet eivät enää sijoittaneet Attendolle asukkaita entiseen tahtiin.
Hyvinvointialueet ovat kiristäneet kriteerejä ympärivuorokautiseen hoivaan pääsylle ja vähentäneet ostopalveluiden käyttöä.
– Emme voi pitää työntekijöitä, jos meillä ei ole asukkaita, Holmqvist sanoo.
