Hoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo Iltalehdelle, miksi ulkomailta palkattiin hoitajia ja millaisia ongelmia rekrytoinnit toivat.
Edellinen (Marinin) hallitus linjasi vanhusten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen kiristyvän asteittain 0,7:ään.
Attendo palkkasi tuhat hoitajaa Filippiineiltä sekä noin 500 hoitajaa Etiopiasta, Keniasta ja Intiasta.
Hoitajien lähtömaat vaativat, että hoitajille tulee tehdä määräaikainen työsopimus. Muutosneuvotteluissa Suomen lainsäädännön mukaan ei voi irtisanoa määräaikaisia työntekijöitä.
Hoitajia olikin liikaa, kun istuva hallitus päätti jättää mitoituksen noston 0,7:ään toteuttamatta, ja laskea vähimmäishenkilömitoitusta 0,65:stä 0,6:een.
Attendo irtisanoi yt-neuvotteluissa suomalaisia hoitajia, vuonna 2024 irtisanottujen määrä oli noin 300.
Kun kielitaito ei riitä, asiakasturvallisuus vaarantuu
Ulkomaalaisia hoitajia aloitti yhdessä yksikössä tyypillisesti kerrallaan 2-4, mutta joissakin yksiköissä useampiakin.
Hoivayhtiö Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin mukaan työyhteisö kuormittui, kun sinne tuli kansainvälisiä työntekijöitä. Palautetta tuli nopeasti esimerkiksi siitä, ettei hoitajien kielitaito ole riittävällä tasolla.
Holmqvistin mukaan Attendo oli liian optimistinen siitä, kuinka nopeasti tulijat oppisivat suomea.
Attendon Saarijärvellä sijaitseva hoivakoti Herajärvi sai aluehallintovirastolta toissa vuonna uhkasakolla tehostetun määräyksen, koska asiakasturvallisuus vaarantui vakavasti hoitohenkilökunnan puutteellisen kielitaidon takia.
Yksikössä työskenteli paitsi filippiiniläisiä hoitajia, myös itsenäisesti Suomeen tulleita kansainvälisen linjan sairaanhoitajaopiskelijoita.
Attendo on ottanut käyttöön kielitestit. Jos hoivakodin johdolla herää huoli työntekijän kielitaidosta, asia voidaan selvittää kielitestillä. Jos kielitestin tulos on heikko, työntekijä voidaan ohjata 10-viikkoiseen kielikoulutukseen.
Holmqvist korostaa, että Attendo on muutoinkin parantanut kielikoulutusta. Aiemmin kielikoulutus päättyi lähtömaahan, mutta nykyisin Attendo jatkaa sitä myös Suomeen saapumisen jälkeen.
Henkilöstöpulaa tulee vielä olemaan
Holmqvistin mukaan väite, että ulkomailta rekrytoidaan hoitajia, koska heille voidaan maksaa vähemmän kuin suomalaisille, ei pidä paikkaansa.
– Heitä rekrytoidaan sen takia, että meillä on ollut ja tulee vielä olemaan henkilöstöpulaa.
Holmqvistin mukaan käytäntö johtuu siitä, että ulkomailla suoritettuja tutkintoja ei tunnusteta Suomessa, minkä vuoksi ulkomailla sairaanhoitajiksi kouluttautuneet käyvät Suomessa lähihoitajakoulutuksen ja saavat lähihoitajan palkkaa.
Holmqvist katsoo, että ulkomailla suoritetut tutkinnot pitäisi tunnustaa Suomessa esimerkiksi maiden kahdenvälisillä sopimuksilla, kuten Saksassa toimitaan.
Tällä hetkellä Attendolle ei tule juurikaan ulkomailta hoitajia tai hoiva-avustajia, koska henkilöstön saatavuustilanne Suomessa on hyvä.
Holmqvistin mukaan Attendo varautuu kuitenkin siihen, että 2–3 vuoden kuluttua ulkomaisille rekrytoinneille on jälleen tarvetta.
Pieleen meni
Tällä hetkellä Attendo ei rekrytoi hoitajia tai hoiva-avustajia uusista lähtömaista lukuun ottamatta Intiaa. Syynä on se, että toissa vuonna hoitajien rekrytoinnit Etiopiasta menivät pieleen.
Tuolloin selvisi, että etiopialainen rekrytointitoimija oli perinyt etiopialaisilta hoiva-alan työntekijöiltä kynnysrahaa rekrytointiprosessin yhteydessä.
Lisäksi selvisi, että lähtömaakoulutuksessa olleille etiopialaisille oli myyty väärennettyjä asiakirjoja, kuten tutkintotodistuksia ja henkilöpapereita. Tapauksen oikeuskäsittely on yhä kesken.
Holmqvist huomauttaa, että Etiopia täytti kansainvälistä rekrytointia tekevän Silkkitie-yrityksen lähtömaaselvityksen kriteerit. Tuolloin Silkkitie ei ollut vielä osa Attendoa.
Hoitajapula ei ratkea maahanmuutolla
Holmqvistille on selvää, ettei Suomen hoitajapula ratkea työperäisellä maahanmuutolla, vaikka sitäkin hänestä tarvitaan.
– Jos ajatellaan, että meille on tullut kahdessa vuodessa 1500 työntekijää, ja meille on ollut vaikeaa sulattaa heitä yhteiskuntaan, niin täytyy oikeasti pohtia, mikä osuus työvoimapulasta voidaan kattaa työperäisellä maahanmuutolla.
Attendo pyrkii tulevaisuudessa siihen, että noin neljännes työvoimatarpeesta voitaisiin täyttää ulkomaisen työvoiman rekrytoinneilla.
– Haluan korostaa, että kansainväliset työntekijät ovat arvokas osa työyhteisöjämme, ja heitä tarvitaan, Holmqvist lisää.
Holmqvist sanoo tiedostavansa, että nyt kun hoitoalalta on paljon vähennetty väkeä, ja työttömyystilanne on Suomessa muutenkin vaikea, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin tarpeesta puhuminen voi tuntua erikoiselta.
– Emme voi odottaa, että työvoimapula on päällä, vaan siihen pitää olla valmistautunut etukäteen, Holmqvist sanoo.
Holmqvist huomauttaa, että jos lainsäädäntö pysyy ennallaan, sote-alalle tarvittaisiin 2040 vuoteen mennessä noin 200 000 uutta työntekijää. Syynä on hoitohenkilöstön eläköityminen. Vuosittain valmistuu noin 7 300 uutta hoitajaa.
– Hirveän helposti tämä keskustelu menee niin, että työllistetään nyt työttömät suomalaiset ensin. Ei huolta, heidät työllistetään ihan varmasti, Holmqvist sanoo.
Holmqvist sanoo suhtautuvansa skeptisesti siihen, että sairaanhoitajaksi voi kouluttautua Suomessa myös englanniksi.
– Emme me voi ottaa töihin, jos suomea ei osaa. Meidän koulutusjärjestelmämme ei pitäisi tuottaa englanninkielistä sairaanhoitajaa, koska me kuitenkin vaadimme, että työssä pitää osata suomea.
