Green Climate Fund kerää miljardeja veronmaksajien varoja ilmasto- ja tasa-arvohankkeisiin myös Ruotsilta sekä Suomelta. Vastineeksi saadaan ympäristöystävällisiä saviuunihankkeita Afrikkaan, joiden tuloksellisuus ja hyödyllisyys ovat herättäneet laajalti kritiikkiä.
Ruotsin hallitus rahoittaa Green Climate Fundin (GCF) kautta yhdistettyä ilmasto- ja tasa-arvohanketta, jonka tavoitteena on edistää ympäristöystävällistä ruoanlaittoa Keniassa ja Senegalissa. Hankkeessa tuetaan erityisesti naisten johtamia yrityksiä, ja sen odotetaan ”hyödyttävän miljoonia kotitalouksia”.
Keniassa toimii 53 naisten omistamaa tai johtamaa yritystä, joista yksi – Charity Clay Works – on GCF:n tuella kasvattanut tuotantonsa 1 000 uunista 3 000 uuniin kuukaudessa. Yritys toimittaa nyt ilmastoystävällisiä uuneja (kuvat) myös suoraan afrikkalaisiin koteihin.
”Ympäristöystävälliset uunit on tehty paikallisesta savesta, joten ne ovat edullisia ja heti paikallisten yhteisöjen saatavilla. Uunit ovat tehokkaampia kuin perinteiset uunit, koska ne vaativat huomattavasti vähemmän polttopuita”, kerrotaan International Tree Foundationin projektiraportissa.
GCF:n mukaan noin ”kaksi miljoonaa kotitaloutta, joista suuri osa sijaitsee maaseudulla ja on naimattomien naisten johtamia, hyötyy tästä hankkeesta. Vuoden 2023 loppuun mennessä on raportoitu yli 1,12 miljoonan uunin myynti, ja arvioitu hiilidioksidipäästöjen vähennys on jopa 1,575 miljoonaa tonnia”.
Rahasto kertoo hyväksyneensä rahoitusta yhteensä 16,7 miljardin dollarin (15,8 miljardin euron) edestä maaliskuuhun 2025 mennessä, ja sen kautta on mobilisoitu lisäksi 36,5 miljardia dollaria (34,6 miljardia euroa) ilmastorahoitusta. Tämän katsotaan tukevan jopa 900 miljoonan ihmisen sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Ruotsi toimii rahaston puheenjohtajana ja on sen viidenneksi suurin rahoittaja. Vuonna 2024 Ruotsin hallitus päätti lahjoittaa GCF:lle 8 miljardia kruunua (680 miljoonaa euroa).
Suomi rahoittaa 60 miljoonalla eurolla
Suomen rahoitus GCF:lle on 60 miljoonaa euroa, maksettavaksi vuosien 2024–2028 aikana. Tämä kuuluu toiseen viralliseen lisärahoituskierrokseen, johon Suomi sitoutui osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ja Pariisin ilmastosopimusta.
Nämä varat tulevat maiden budjeteista, eli käytännössä veronmaksajilta. Rahoitus tapahtuu virallisten sopimusten kautta, joita hallitukset solmivat GCF:n ja sen rahastonhoitajan (esim. Maailmanpankki) kanssa.
GCF:n tehtävänä on tukea kehittyvien maiden vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Rahasto rahoittaa laajamittaisia hankkeita, kuten energiatehokkuutta, sopeutumista ilmastonmuutokseen ja teknologian siirtoa – mutta hankkeiden tuloksellisuus ja hyödyllisyys ovat herättäneet laajalti kriittistä keskustelua.
Lähteet: Ministeriön päätös UM/2023/10 (Valtioneuvosto), Fria Tider
