Kolme kieliryhmää erottuu Kelan toimeentulotukitilastoissa räikeästi – yli puolet saa tukea. Tilastot herättävät kysymyksiä sosiaaliturvan kohdentumisesta ja kotoutumisen onnistumisesta.
Iltasanomien tekemästä selvityksestä käy ilmi, että Suomessa tietyt kieliryhmät erottuvat selvästi Kelan perustoimeentulotuen saajatilastoissa. Vuoden 2024 lopussa arabian-, somalin- ja ukrainankieliset henkilöt muodostivat ryhmät, joissa tuen saaminen oli poikkeuksellisen yleistä.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2024 lopussa 43 534 arabiaa äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Heistä 22 918 sai Kelan maksamaa perustoimeentulotukea vuoden aikana, mikä tarkoittaa yli 52 prosentin osuutta. Somalinkielisiä asui Suomessa 26 891, joista 13 348 sai tukea – lähes 50 prosenttia. Ukrainankielisten kohdalla tuen saajien osuus oli 47,3 prosenttia.
Kelan tilastojen mukaan vieraskielisten osuus kaikista perustoimeentulotuen saajista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2017 vieraskielisiä oli tuensaajista hieman yli 19 prosenttia, mutta vuonna 2024 osuus nousi jo 29,4 prosenttiin.
Lasten osuus somalin- ja arabiankielisissä väestöryhmissä on merkittävä, ja se näkyy myös Kelan toimeentulotukitilastoissa. Vuonna 2024 arabiaa äidinkielenään puhuvista perustoimeentulotuen saajista 40 prosenttia oli alaikäisiä, eli 0–17-vuotiaita, kertoo Kelan tilastoasiantuntija Tuomas Sarparanta.
Tilastokeskuksen mukaan arabiankielisessä väestössä alle 20-vuotiaiden osuus oli yli kolmasosa – yhteensä 14 788 henkilöä. Somalinkielisten kohdalla ikäjakauma oli samankaltainen: vuonna 2024 lähes kolmannes kieliryhmän jäsenistä, noin 12 000 henkilöä, oli alle 20-vuotiaita.
Kelan tilastopäällikkö Vesa Ylönen kommentoi Iltasanomille, että kieliryhmäkohtaiset tilastot voivat olla arkaluonteisia. Hänen mukaansa ”turvallisempi tapa olisi tarkastella tuen saajia jaoteltuna kotimaisiin kieliin (suomi, ruotsi, saame) ja vieraskielisiin yhteensä”.
Vieraskielisten työttömyysturvan osuus kasvaa – työllistymistä ja kotoutumista ei tapahdu
Suomessa on viime aikoina virinnyt keskustelua siitä, tulisiko sosiaali- ja työttömyysturvan ehtoja tiukentaa siten, että tukijärjestelmä ohjaisi nykyistä vahvemmin kotoutumista edistäviin toimiin. Esillä on ollut erityisesti ajatus siitä, että etuudet voisivat kannustaa tehokkaammin suomen kielen opiskeluun ja työelämään siirtymiseen.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 tietojen mukaan työllisyysaste vaihteli merkittävästi eri taustamaaryhmien välillä. Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta lähtöisin olevilla henkilöillä työllisyysaste jäi matalimmaksi, noin 53 prosenttiin. Sen sijaan EU- ja EFTA-maista sekä Pohjois-Amerikasta tulleiden kohdalla työllisyysaste ylitti 80 prosentin rajan.
Myös Kelan etuustilastoissa vieraskielisten osuus on kasvanut. Vuonna 2024 työmarkkinatuen saajista 25,7 prosenttia oli vieraskielisiä. Peruspäivärahan kohdalla vastaava osuus oli 20,3 prosenttia. Vertailun vuoksi vuonna 2023 työmarkkinatukea sai vieraskielisistä 24,1 prosenttia ja peruspäivärahaa 18,5 prosenttia.
Kehityssuunta on siis selvä: vieraskielisten osuus myös työttömyysturvan saajista on nousussa.
