Mikkelin kaupunki on tehnyt päätöksen, joka on herättänyt laajaa huolta suomalaisten keskuudessa: Suonsaarentie 31:n rivitaloasunnot tyhjennetään, jotta vastaanottokeskus voi laajentaa toimintaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että 13 asukasta joutuu lähtemään kodeistaan turvapaikanhakijoiden tieltä.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ovat ottaneet kantaa päätökseen X-viestipalvelussa. Rantanen muistuttaa, että ”yhteiskunnan ensisijainen velvollisuus on huolehtia omista kansalaisistaan”. Purra puolestaan puhuu ”Mikkelin harhasta”, viitaten kaupungin perusteluihin, joissa korostetaan vastaanottokeskuksen tuomia ”työpaikkoja ja elinvoimaa”.
Miten elinvoimaa ja työpaikkoja rakennetaan tilanteessa, jossa vähävaraiset suomalaiset joutuvat väistymään veronmaksajien kustannuksella elävien turvapaikanhakijoiden tieltä?
Suomessa ilmenee suuremmassakin mittakaavassa tätä Mikkelin harhaa:
Kuvitellaan, että tunkemalla veronmaksajan rahaa ties minne joutavaan tai jopa haitalliseen tuotetaan ”elinvoimaa” ja ”kasvua”.
Siksi kai maa tähän jamaan on päätynytkin. https://t.co/D8gwwptV1H pic.twitter.com/DnhztwMtDK
— Riikka Purra (@ir_rkp) August 12, 2025
Taustalla on Maahanmuuttoviraston vaatimus, jonka mukaan vastaanottokeskuksessa on oltava 300 asiakaspaikkaa.
Mikkelin kaupunginjohto ei peräänny päätöksestä
Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen katsoo, että päätös on tehty valtuustotasolla harkiten. Vaikka keskustelu on ollut kiivasta, kaupunki ei aio pyörtää päätöstään. Päätöksestä syntyneen keskustelun mittasuhteet tuli Kinnuselle yllätyksenä.
”Päätökset on tehty valtuustotasolla ja asian eri puolia pohtien. Meidän ei ole tarkoitus muuttaa tehtyjä päätöksiä”, Kinnunen huomauttaa.
Kinnunen vakuuttaa, että alueelle jää asuntoja, joihin irtisanotut voivat asettua. Hänen mielestään ”kyse ei ole vastaanottokeskuksesta saatavan rahan ja kaupungin vuokralaisten asuinolojen vastakkainasettelusta”.
”Mielestäni molemmat on aika hyvin yhteensovitettavissa, koska alueelle jää asuntoja, joihin ihmiset voivat asettua.”
Päätös jakaa mielipiteitä myös kaupungin sisällä
Yle tiedusteli Mikkelin valtuustoryhmien puheenjohtajilta, kuinka he kommentoivat kaupungin päätöstä.
Kokoomuksen Jani Sensio kertoi, että hänen mielestään ”kaupunki on toiminut olosuhteisiin nähden oikein, ja asukkaita on kuultu hyvissä ajoin”.
Keskustan Tapio Honkamaa puolestaan oli sitä mieltä, että ”valtuusto on tehnyt päätöksen puutteellisin tiedoin”. Hän aikoo ottaa ensi maanantain kaupunginhallituksen kokouksessa puheeksi, voiko päätöstä vielä muuttaa.
Vihreiden Katriina Janhusen mielestä ”asiasta tiedottaminen olisi voinut olla parempaa”. Hänen mielestään ”asukkaita olisi pitänyt osallistaa päätöksentekoon enemmän”.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtajan Teuvo V. Riikosen mukaan ”turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten asettaminen vastakkain ei ole oikein”.
Vasemmistoliiton Lotta Tuomisen mukaan ”kyse ei ole vuokralaisten ja turvapaikanhakijoiden välisestä vastakkainasettelusta”. Ongelma on hänen mukaansa ”tilojen riittämättömyydessä, kansallisen tason maahanmuuttopolitiikassa ja esimerkiksi sosiaaliturvaleikkauksissa, jotka osuvat pienituloisiin”.
Perussuomalaisten Tapani Liukkonen ei ota kaupungin päätökseen kantaa. Hän vetoaa siihen, että ”ei tiedä kaikkia päätösten perusteena olevia yksityiskohtia”.
Mikkelin tapaus on vain yksi muistutus siitä, miten maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa konkreettisesti suomalaisten arkeen, kuten muun muassa kaupunkien vuokra-asuntopolitiikkaan.
Lähde: Yle
Vuoden 2015 jälkeen meidän elinoloja on kurjistettu systemaattisesti. Mikkelin tapaus ei ole ainoa, mikäli tapaus etenee kuten ovat aikoneet, samaa tulee tapahtumaan kiihtyvällä tahdilla muuallakin Suomessa. Meidän on nöyristeltävä, kumarrettava, tilaa ja rahaa jaetaan holtittomasti niille joilla ei tarkoituskaan sopeutua tänne, tarkoituksena vain sekasorron lisääminen, kuten ovat eläneet isiensä mailla.
Kun suomalaisten köyhien asumistukea leikattiin, ja toimeentulotukeen tehtiin kuntakohtaiset ylärajat ”kohtuuhintaiseen” asumiseen, niin ainakin täällä Helsingissä ei enää ole sitä ”kohtuuhintaista asumista”.
Täällä ghettolähiössä ainakin vuokrat nousee koko ajan on noussut kerralla jopa 200e. No suomalaiset muuttaa pois ja tilalle tulee aina afrikkalaisia tai lähi-itäläisiä, heille varmasti kela maksaa ainakin alkuun ihan kuinka kalliin vuokran tahansa.
Sen sijaan suomalaiset työttömät joutuu itse maksamaan niistä kelan työttömyyskorvauksista 200-300/kk , niin ei ne rahat vaan riitä. Vuokrat vaan jatkaa nousuaan koska tietävät että aina on tulijoita asuntoihin ja kela maksaa.
Naapurissa asuu somaleita joiden vuokra on kuulemma 1890e/kk kuulin kun selittivät että on noussut muutamassa vuodessa 600e.