Saksassa päätettiin toteuttaa demokratiaa ja julistaa hallinnollisella päätöksellä maan suurin puolue ”ääriryhmäksi.” Tämä tarkoittaa sitä, että paikallinen poliisi voi laillisesti soluttaa puoluetta, tehdä tuhoa sen sisällä, vakoilla sen jäseniä monin tavoin, potkia AfD-jäsenet pois esimerkiksi opettajien, poliisin ja sotilaiden viroista ja montaa muuta kiusantekoa.
Saksalaisnationalistit pienemmissä puolueissa ja muissa ryhmissä ovat tottuneet tähän jo vuosikymmenten ajan. Poliisin vakoilijat ovat koko ajan läsnä ja jäsenistön ihmisoikeudet ovat riisuttua mallia. Nationalistista NPD-puoluetta yritettiin kieltää oikeudessa vuonna 2003, mutta kielto epäonnistui, koska moni sen rikoksiksi väitetyistä tapahtumista oli soluttautujien käsialaa.
Moni epäilee, että nyt tapahtunut ääriliikkeeksi julistaminen on askel kohti puolueen kieltoa. Kulttuurimarxistit tietenkin juhlivat päätöstä: ”demokratiaa” pitää suojella siltä itseltään! Demokratia toimii vain, jos jokainen puolue ajaa samaa asiaa varsinkin merkittävissä kysymyksissä, kuten koko maanosaa tuhoavassa avoimien rajojen politiikassa.
Euroopassa on muutenkin kuulunut kummia viimeisen vuoden aikana: Romaniassa estettiin ennakkosuosikin osallistuminen presidentinvaaleihin, Ranskassa Marine Le Penin osallistuminen presidentinvaaleihin estettiin, kansallismielisiä poliitikkoja ja aktivisteja vangitaan poliittisin perustein. Suomessakin Sinimustan Liikkeen puoluestatus peruttiin ja näin estettiin sen osallistuminen kaksiin eri vaaleihin. Demokratiaa!
Media ei tietenkään jaksa tätä kummastella, sillä vaino ei kohdistu median aktivistitoimittajien lempilapsiin. Eikä kyse kuitenkaan ole mistään niin vakavista asioista kuten pesukarhukravateista, 20 vuotta vanhoista blogikirjoituksista tai vastaavista kausteista.
Saksan touhuja seuratessa kannattaa muistaa, että maan päätöksentekoa juhlivat ihmiset löytyvät myös Suomessa hallinnosta, joten kehitys valuu myös tänne päin, mikäli emme estä sitä ajoissa.