Tanska jatkaa Euroopan tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa: vuonna 2025 hyväksyttiin vain 839 turvapaikkahakemusta, mikä on historiallisen vähän.
Tanskan hallitus vahvisti vuodenvaihteessa tilaston, joka kertoo maan maahanmuuttopolitiikan suunnan selkeämmin kuin mikään puhe: vuonna 2025 hyväksyttiin vain 839 turvapaikkahakemusta, poikkeuksellisen matala määrä koko modernin ajan mittakaavassa. Tanskan maahanmuuttoministeriö kuvaa lukua “historialliseksi”, sillä alle tuhannen hyväksytyn hakemuksen vuositaso on ollut äärimmäisen harvinainen viime vuosikymmeninä.
Tavoitteena nollalinja – ja tulokset näkyvät
Berlingske Tidende -sanomalehden mukaan maahanmuuttoministeri Rasmus Stoklund totesi, että hallituksen linja pysyy muuttumattomana: Tanskan tulee myöntää turvapaikka mahdollisimman harvoille. Tavoite ei ole uusi. Maa on ajanut ”nollaturvapaikan” politiikkaa vuodesta 2019, ja sen ympärille on rakennettu laaja keinovalikoima:
- määräaikaiset oleskeluluvat
- perheenyhdistämisen lykkääminen
- rajavalvonnan tiukentaminen
- maine, joka ei houkuttele hakijoita
- korkeat hylkäysprosentit tietyille kansallisuuksille
- pysyvän oleskelun ehdot: kielitaito, työssäkäynti ja integroituminen
Tanska on tehnyt selväksi, että maa ei halua toistaa vuoden 2015–2016 siirtolaiskriisin virheitä, ja siksi se on kiristänyt politiikkaansa johdonmukaisesti jo vuosien ajan.
Hakemuksia jätettiin vähän – hyväksyttiin vielä vähemmän
Vuoden 2025 loppuun mennessä Tanskassa oli jätetty 1 835 turvapaikkahakemusta, mikä on sekin matala määrä kuuden miljoonan asukkaan maalle. Hyväksyttyjen hakemusten määrä – 839 – kertoo, että Tanska ei epäröi hylätä hakemuksia, jotka eivät täytä tiukkoja kriteerejä.
Vertailun vuoksi: Vuonna 2024 hyväksyttiin noin 860 hakemusta 2 333 jätetystä. Trendin suunta on siis selvä: hakijoita tulee vähemmän, ja hyväksyntäprosentti pysyy matalana.
Kööpenhamina kiristää edelleen – kansalaisuuden saaminen entistä vaikeampaa
Tanska ei ole tyytynyt pelkkään turvapaikkalinjan kiristämiseen. Viime vuosina maa on vaikeuttanut kansalaisuuden saamista, lisännyt kieli- ja työvaatimuksia, kiristänyt pysyvän oleskeluluvan ehtoja ja jatkanut poliittista linjaa, jossa maahanmuuttoa ei nähdä oikeutena vaan poikkeuksena.
Tanskan viesti on ollut johdonmukainen: maa päättää itse, ketkä sinne tulevat – ei päinvastoin.
Euroopan tiukin linja?
Tanska on jo pitkään ollut yksi Euroopan tiukimmista maista maahanmuuttopolitiikassa. Vuoden 2025 luvut vahvistavat, että maa on valmis kulkemaan omaa tietään, vaikka muu Eurooppa kamppailee kasvavien hakijamäärien, sisäisen turvallisuuden ja kotouttamisen haasteiden kanssa.
Tanskan hallitus pitää linjaansa onnistuneena: hakijamäärät ovat romahtaneet, hyväksyntäprosentti on matala ja maa on tehnyt itsestään vähemmän houkuttelevan kohteen niille, jotka etsivät helppoa reittiä Eurooppaan.
Suomen luvut kertovat toisenlaisen tarinan – hakemuksia enemmän ja hyväksyttyjä selvästi enemmän
Kun Tanska painaa turvapaikkaluvut historiallisen alas, Suomen tilastot kulkevat toiseen suuntaan. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomessa jätettiin vuonna 2024 yhteensä 2 337 turvapaikkahakemusta, mikä on selvästi enemmän kuin Tanskassa, vaikka väestöpohja on pienempi. Päätöksiä tehtiin samana vuonna 1 848, joista 57 prosenttia oli myönteisiä. Tämä tarkoittaa, että Suomi myöntää turvapaikan suhteellisesti yli kaksinkertaiselle määrälle hakijoita verrattuna Tanskaan.
Vuoden 2025 kuukausitilastot vahvistavat trendin: hakemuksia jätettiin 125–195 kuukaudessa, ja hyväksyntäprosentti pysyi korkeana. Siinä missä Tanska on rakentanut järjestelmän, joka ei houkuttele hakijoita, Suomen linja on pysynyt selvästi avoimempana – ja se näkyy numeroissa.
Tanska on onnistunut pudottamaan turvapaikkahakemusten määrän alle kahteen tuhanteen ja hyväksyntöjen määrän alle tuhanteen. Suomessa vastaavat luvut ovat moninkertaiset, vaikka poliittisessa keskustelussa on puhuttu kiristyksistä jo vuosia. Vertailu paljastaa, että Pohjolan sisällä on kaksi täysin erilaista maahanmuuttopolitiikan mallia: Tanskan tiukka kontrolli ja Suomen pehmeämpi linja, joka tuottaa korkeampia hakijamääriä ja myönteisiä päätöksiä.
