Algerian parlamentti hyväksyi lain, joka leimaa Ranskan siirtomaavallan rikolliseksi aikakaudeksi. Pariisi pitää aloitetta vihamielisenä.
Algerian parlamentin ylähuone hyväksyi 22. tammikuuta lain, joka määrittelee Ranskan siirtomaavallan vuodesta 1830 vuoteen 1962 rikolliseksi aikakaudeksi. Päätös on historiallinen, mutta ei yksimielinen: osa lain keskeisistä artikloista joudutaan kirjoittamaan uudelleen, sillä ne eivät miellytä maan poliittista johtoa.
Kansallisen puolustusvaliokunnan esittelijä Fayçal Bousdraia totesi ylähuoneen istunnossa, että erityisesti kohdat, jotka käsittelevät “anteeksipyyntöjä ja korvauksia”, ovat ristiriidassa presidentti Abdelmadjid Tebboune’n linjan kanssa. Presidentti on korostanut, että tärkeintä on selkeä tunnustus Ranskan siirtomaavallan rikoksista, ei rahallinen hyvitys, kuten TV5 siteerasi.
“En luovu muistista. Meitä ei houkuttele raha, ei eurot eikä dollarit. Me vaadimme Ranskalta tunnustusta maassamme tehdyistä rikoksista. En pyydä taloudellista korvausta”, sanoi presidentti Tebboune parlamentille joulukuussa 2024.
Uusi laki listaa joukon tekoja, joita Algeria pitää vanhentumattomina rikoksina: ydinkokeet, mielivaltaiset teloitukset, laajamittainen fyysinen ja psykologinen kidutus sekä luonnonvarojen systemaattinen ryöstö. Lain mukaan “täysi ja oikeudenmukainen hyvitys kaikista aineellisista ja moraalisista vahingoista” on Algerian valtiolle ja kansalle luovuttamaton oikeus.
Diplomaattinen kriisi syvenee
Pariisin ja Algerin suhteet ovat olleet jo kuukausia tulehtuneet. Kiistaa ovat lietsoneet mm.:
- Emmanuel Macronin tuki Marokon Länsi-Sahara-suunnitelmalle
- Ranskan–algerialaisen kirjailijan Boualem Sansalin vangitseminen
- Algerialaisten erityiskohtelu Ranskassa
- Ranskan yritykset karkottaa Algerian somevaikuttajia, jotka ovat lietsoneet väkivaltaa ja esittäneet vihamielisiä lausuntoja Ranskasta
Kun laki hyväksyttiin Algerian alahuoneessa joulukuussa, Ranskan ulkoministeriö tuomitsi sen “selvästi vihamieliseksi aloitteeksi”, joka vaikeuttaa maiden välistä muistopolitiikkaa ja dialogia.
Ranska ilmoitti jatkavansa pyrkimyksiä “vaativaan vuoropuheluun”, jossa keskiössä ovat erityisesti turvallisuus- ja maahanmuuttokysymykset.
Laki ei ole vielä valmis
Koska Algerian senaatti ei voi muuttaa alahuoneen hyväksymää lakitekstiä, ristiriidat ratkaistaan yhteisessä sovittelukomiteassa, kertoo ylähuoneen puhemies Azouz Nasri. Vasta sen jälkeen laki voi edetä lopulliseen muotoonsa.
Mitä laki käytännössä tarkoittaa ja miten se vaikuttaa Ranskan ja Algerian suhteisiin – on edelleen epäselvää.



