Suomi katsoo, että Euroopan komission tänään julkistamassa ehdotuksessa EU:n tulevaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028 – 2034 on liian korkea kokonaistaso. Esityksen sisällölliset painotukset ovat Suomen mielestä oikeansuuntaiset. Hallitus muodostaa tarkemman kantansa ehdotuksiin alkusyksystä.
Euroopan komissio julkisti ehdotuksensa EU:n tulevaksi monivuotiseksi kehykseksi keskiviikkona 16. heinäkuuta. Komissio ehdottaa odotetusti merkittävästi nykyistä korkeampaa kokonaistasoa vuosien 2028 – 2034 rahoituskehykselle.
Komissio ehdottaa rahoituskehyksen merkittävää uudistamista ja yksinkertaistamista. Myös Suomi on tukenut tätä tavoitetta ja painottanut erityisesti rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisiin prioriteetteihin, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Iso kuva on pidettävä mielessä
”Maailma ympärillämme on muuttunut poikkeuksellisen paljon viime vuosina. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Euroopan puolustuksen vahvistaminen, kiristyvä kauppapolitiikka, ilmastonmuutos, teknologian kehitys ja EU:n kilpailukyvyn haasteet ovat niin suuria haasteita, että niitä on viisainta ratkoa yhdessä”, pääministeri Petteri Orpo kertoo.
”Ja näihin haasteisiin EU:n monivuotisen budjetin on tarjottava parhaat mahdolliset työkalut”, pääministeri Orpo jatkaa.
”Komission ehdotuksissa on paljon myönteistä ja Suomen tavoitteiden mukaista. Samalla on selvää, että vaikuttamistyötä on jatkettava – erityisesti rahoituskehyksen kokonaistason hillitsemiseksi, maatalouden rahoituksen turvaamiseksi sekä sen varmistamiseksi, että Suomen erityinen asema Venäjän rajanaapurina näkyy konkreettisesti EU-rahoituksessa,” toteaa pääministeri Orpo.
”Tämä on kuitenkin vasta avaus pitkälle prosessille, jossa Suomi jatkaa vahvaa ja vaikuttavaa työtään”, pääministeri Orpo muistuttaa.
Suomen sisällöllinen ennakkovaikuttaminen on ollut onnistunutta
Puolustuksen vahvistamista ehdotetaan rahoitettavaksi useista rahoituskehyksen eri osista, mukaan lukien sotilaallisen liikkuvuuden ja puolustustutkimuksen kautta. Komissio ehdottaa myös Ukrainan tuen jatkamista vahvana.
Kilpailukyvyn vahvistamiseksi esitetään uutta kilpailukykyrahastoa, johon myös kytkeytyisi pitkälti nykyisenkaltainen Horisontti Eurooppa, tutkimuksen ja innovaatioiden rahoitusohjelma. Tämän osalta komissio esittää rahoituksen kaksinkertaistamista nykyisestä ja painottamista muun muassa puolustustutkimukseen ja biotalouteen. Myös sisäasioiden rahoitukseen esitetään merkittävää lisäystä, sekä sen osalta Venäjän vastaisen rajan huomioimista erityisen suotuisana rahoituksenjakokriteerinä.
”Ukrainan tuki jatkuu pitkäkestoisesti ja vahvasti, puolustusrahoitus viisinkertaistuu, sotilaallinen liikkuvuus kymmenkertaistuu sekä tutkimus- ja innovaatiorahoitus kaksinkertaistuu nykytasosta. Kilpailukyvyn alla panostukset bioteknologiaan ja biotalouteen viisinkertaistuvat. Nämä ovat Suomen kannalta erittäin merkittäviä EU-tason rahoituksen tavoitteita. Erityisesti sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen moninkertaistuminen tuo Suomelle mahdollisuuksia”, pääministeri Orpo kertoo.
”Kansallisesti meille on tärkeää, että ainutlaatuinen asemamme Venäjän rajanaapurina huomioidaan myös rahoituksen osalta ja nyt meitä on kuultu”, lisää pääministeri Orpo.
Pääministeri Orpo nostaa esiin myös sen, miten EU-rahoitusta on tarkoitus sitoa jatkossa entistä tiiviimmin oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen.
”Tämä on erityisesti Suomelle tärkeä asia – EU-rahoitus ei kuulu maille, jotka eivät kunnioita EU:n perusarvoja”, pääministeri Orpo painottaa.
Kriittinen suhtautuminen EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoon sekä elpymisvälineen kaltaiseen rahoitusvälineeseen
Komissio esittää EU-rahoituksen nykyistä suurempaa joustavuutta, jotta rahoitusta voitaisiin nykyistä sujuvammin kohdentaa EU:n muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisiin kriiseihin. Ehdotukseen sisältyy myös uusi kehyksen ulkopuolinen kriisiväline, josta voitaisiin myöntää lainamuotoista tukea jäsenmaille erityisissä kriisitilanteissa. Tämä lisäksi komissio ehdottaa, että lainarahoitusta voitaisiin hyödyntää myös kehyksen sisällä kansallisten suunnitelmien lisärahoitukseen.
”Oikeista painopisteistä huolimatta kokonaisraamin on pysyttävä maltillisena. Siksi suhtaudumme kriittisesti nyt esitettyyn rahoituskehyksen korkeaan kokonaistasoon ja vastustamme uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen”, pääministeri Orpo painottaa.
Maatalouspolitiikan rahoituksen rakennetta uudistetaan
Komission ehdotuksessa maatalouspolitiikan rahoituksen rakennetta on uudistettu merkittävästi ja nykyisestä pilarirakenteesta luovuttaisiin.
”Keskeinen viestimme on, että maataloutta on voitava harjoittaa kannattavasti myös Suomen vaikeissa olosuhteissa. Viljelijöiden tuloihin vaikuttavan rahoituksen turvaaminen on meille erittäin tärkeää”, korostaa pääministeri Orpo.
”Ehdotuksessa on mukana Suomelle tärkeitä elementtejä, kuten luonnonhaitta-alueiden ja nuorten viljelijöiden tukeminen, tuotantosidonnaiset tuet sekä maatalousinvestoinnit”, pääministeri Orpo kertoo
Komission ehdotus käynnistää pitkät neuvottelut
Komissio antoi tulevaa EU:n monivuotista rahoituskehystä (MFF) koskevan paketin keskeiset ehdotukset keskiviikkona 16.7.2025. Monivuotinen rahoituskehys määrittelee EU-rahoituksen määrän ja kohdentamisen vuosille 2028–2034. MFF-pakettiin sisältyy myös rahoituskehyksen tulopuoli, eli ehdotus EU:n omien varojen järjestelmäksi.
Ministeritason neuvotteluja käydään yleisten asioiden neuvostossa ja lopullisesti kokonaisuudesta sovitaan yksimielisesti EU:n päämiesten kesken Eurooppa-neuvostossa, todennäköisesti vasta vuoden 2027 alkupuoliskolla.
Valtioneuvosto
Että lässyti, lässyti.. Vai eu on joku turva siihen kuuluville maille, ei ole eikä tule olemaan turva, vaan muuttaa euroopan pahimmiksi kommunistimaiksi mitä neuvostoliitto oli stalinin aikana.