Tilastot kertovat epäonnistuneesta kotoutumisesta: yli 92 000 Afganistanista ja Syyriasta tullutta on nyt pitkäaikaistyöttömänä Saksassa.
Saksan työmarkkinoiden pitkäaikainen ongelma on jälleen noussut pintaan: liittovaltion työvoimaviranomaisen tuore tilasto kertoo, että yli miljoona ihmistä on ollut maassa työttömänä vähintään vuoden ajan. Marraskuussa 2025 pitkäaikaistyöttömiä oli tarkalleen 1 042 517, mikä tarkoittaa, että 36,1 prosenttia kaikista työttömistä kuuluu tähän ryhmään.
Luvut paljastavat kehityksen, joka on jatkunut vuosia – ja jonka juuret ulottuvat syvälle Saksan maahanmuuttopolitiikkaan ja työmarkkinoiden rakenteisiin.
Ulkomaalaisten määrä pitkäaikaistyöttömien joukossa lähes kaksinkertaistunut
Vuonna 2014 pitkäaikaistyöttömien joukossa oli 196 122 ulkomaalaista. Nyt määrä on noussut 317 377 henkilöön, eli kasvu on ollut erittäin voimakasta.
Erityisen jyrkkä nousu näkyy turvapaikkamaista tulleiden kohdalla:
- vuonna 2014 heitä oli hieman yli 19 000
- vuonna 2024 jo yli 92 000
Kasvu on siis lähes viisinkertainen. Nykyään lähes joka kymmenes Saksan pitkäaikaistyötön on lähtöisin Afganistanista, Syyriasta tai muista vastaavista maista.
Koulutustaso romahtanut – työvoimapulasta huolimatta vain harva työllistyy
Saksa puhuu jatkuvasti työvoimapulasta, mutta tilastot kertovat toisenlaisen tarinan. Pitkäaikaistyöttömistä:
- 60,3 % ei omaa mitään ammatillista koulutusta
- 23 % ei ole suorittanut edes toisen asteen koulutusta
- vain 5,7 % on kouluttautunut aloille, joilla on virallisesti työvoimapulaa
Tämä näkyy suoraan työllistymisessä. Vuonna 2024 pitkäaikaistyöttömistä vain noin 155 000 löysi töitä – ja näistäkin 115 000 paikoista oli ilman valtion tukia.
Kansalaisraha (perustoimeentulotuki) paisuu – ulkomaalaisten osuus merkittävä
Saksan sosiaaliturvajärjestelmä kantaa raskaan taakan. Pelkästään pitkäaikaistyöttömille maksetut tuet nousivat 9,9 miljardiin euroon. Tästä:
- 3,26 miljardia euroa maksettiin ulkomaalaisille kansalaisrahan (Bürgergeld) muodossa
Luvuissa ei ole mukana asumisen, terveydenhuollon tai tulevien eläkkeiden kustannuksia.
AfD: ”Täydellinen epäonnistuminen”
Vaihtoehto Saksalle (AfD)-puolueen työpolitiikan edustaja Jan Feser kuvaa tilannetta suorastaan ”konkurssin julistukseksi”. Hänen mukaansa luvut osoittavat, että massamaahanmuutto ja epäonnistunut työmarkkinapolitiikka ovat ajaneet Saksan tilanteeseen, jossa kansalaisraha ei vähennä pitkäaikaistyöttömyyttä – vaan lukitsee ihmiset siihen.
Saksan talous jatkaa heikkenemistään
Laajempi talouskuva ei lupaa helpotusta. Joulukuussa 2025 työttömiä oli lähes 2,9 miljoonaa, ja työttömyysaste nousi 6,2 prosenttiin. Myös aiemmat tilastot kertovat samansuuntaisesta kehityksestä: elokuussa 2024 lähes puolet Syyrian kansalaisista Saksassa sai edelleen kansalaisrahaa – lähes kymmenen vuotta vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen.
Sama ilmiö näkyy muualla Euroopassa
Saksa ei ole ainoa. Belgiassa 60 prosenttia vuoden 2023 työttömistä oli ulkomaalaistaustaisia, ja maa on jo ryhtynyt rajoittamaan pitkäaikaistyöttömyyden tukia. Kreikka puolestaan leikkaa jyrkästi turvapaikkamenojansa ja sitoo tuet suoraan työntekoon ja kielikoulutukseen, jotta pysyvä riippuvuus ei pääse syntymään.
Suomen maahanmuuttajataustaisten työttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys kasvussa – sama ilmiö kuin Saksassa
Myös Suomessa näkyy selvä rakenteellinen ero kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten työmarkkina-asemassa. Tilastot osoittavat, että maahanmuuttajataustaisten työttömyys on selvästi korkeampaa, ja erityisesti EU:n ulkopuolelta tulleet ovat yliedustettuina työttömien joukossa. Nordic Timesin mukaan Suomi on EU:n toiseksi heikoin maa, kun tarkastellaan EU:n ulkopuolelta tulleiden työttömyysastetta.
Työmarkkinoiden heikentyessä tämä näkyy suoraan pitkäaikaistyöttömyydessä. Suomessa oli heinäkuussa 2025 jo 128 900 pitkäaikaistyötöntä, mikä on 30 200 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli 62 100, ja määrä kasvaa edelleen.
Vaikka Suomi ei julkaise erillistä tilastoa maahanmuuttajataustaisten pitkäaikaistyöttömien kokonaismäärästä, viranomaisaineistot kertovat selvästi, että maahanmuuttajataustaisten työttömyys pitkittyy huomattavasti useammin kuin kantaväestöllä. Kotoutumisen kestoksi arvioidaan 5–10 vuotta, ja monilla työllistyminen jää pysyvästi matalalle tasolle. Suomen Pankin analyysin mukaan maahanmuuttajien työmarkkinaosallistuminen on kasvanut, mutta heikossa taloustilanteessa tämä näkyy myös nopeana työttömyyden kasvuna.
Suomi seuraa samaa kehityskaarta kuin Saksa. Maahanmuuttajataustaisten osuus työttömistä kasvaa, työttömyys pitkittyy ja työmarkkinoiden rakenteellinen epätasapaino syvenee. Tämä haastaa sekä kotouttamispolitiikan että sosiaaliturvan kestävyyden tulevina vuosina.
