Hallitus ajaa läpi sotilastiedustelulakia, joka antaisi viranomaisille oikeuden murtaa yksityisen viestintä – ilman että kohteelle kerrottaisiin koskaan.
Suomen ylimmät laillisuusvalvojat eivät niele purematta hallituksen valmistelemaa sotilastiedustelulain uudistusta. Oikeuskansleri Janne Salminen ja eduskunnan oikeusasiamies Jari Råman varoittavat lausunnoissaan, että lakiluonnos avaisi viranomaisille ennennäkemättömän laajat mahdollisuudet puuttua yksityisten ihmisten viestintään – ilman, että kohteelle tarvitsisi koskaan kertoa mitään.
Lausuntojen mukaan lakiesitys sisältää useita kohtia, jotka ovat heikosti perusteltuja, perustuslain kanssa ristiriidassa tai jopa käytännössä mahdottomia toteuttaa. Molemmat valvojat korostavat, että kyse ei ole teknisestä hienosäädöstä, vaan perusoikeuksien ytimeen ulottuvasta muutoksesta.
Viestin sisältö avattaisiin – eikä kohde saisi tietää
Lakiluonnoksen mukaan sotilastiedustelu voisi jatkossa kohdistaa tiedustelua myös yksityishenkilöihin, jos viestin sisältö tai teleosoite antaa siihen aiheen. Suoja, joka on tähän asti estänyt viestinnän sisällön perusteella tehtävän kohdentamisen, poistuisi.
Oikeuskansleri Salminen pitää muutosta dramaattisena:
Salmisen mukaan viestin sisällön perusteella tehtävä kohdentaminen osuu suoraan luottamuksellisen viestinnän suojan ytimeen, ja siksi kyseessä on merkittävä perusoikeusrajoitus. Hän huomauttaa, että lakiluonnoksen perusteluissa ei ole lainkaan arvioitu muutoksen suhdetta perustuslakiin – puute, joka hänen mukaansa on korjattava välittömästi.
Lakiesitys menisi vielä pidemmälle: jos tiedustelu kohdistetaan yksittäiseen henkilöön, tälle ei tarvitsisi ilmoittaa asiasta edes jälkikäteen. Käytännössä valtio voisi murtaa viestin sisällön tai tunnistetiedot, eikä kohde saisi koskaan tietää.
Oikeusasiamies Råman pitää tätä oikeusturvan kannalta kestämättömänä:
Råman muistuttaa, että viestinnän välitystiedot kuuluvat luottamuksellisen viestin suojan piiriin. Hänen mukaansa lakiluonnos ei käsittele muutosta lainkaan säätämisjärjestysperusteluissa, vaikka kyse on perusoikeuksien kannalta erittäin merkittävästä asiasta.
Ilmoitusvelvollisuus katoaisi – mutta valituksia ei odoteta lisää
Lakiesitys ei poistaisi kansalaisen oikeutta pyytää tiedusteluvalvontavaltuutettua tutkimaan, onko häneen kohdistettu tiedustelua. Valvojat huomauttavat kuitenkin, että ilmoitusvelvollisuuden poistuminen tekee oikeussuojakeinoista käytännössä tyhjiä: jos ihminen ei tiedä joutuneensa tiedustelun kohteeksi, hän ei voi myöskään pyytää tutkimusta.
Sekä Salminen että Råman huomauttavat, että tähän asti valituksia on tullut vain muutamia vuodessa – eikä mikään viittaa siihen, että määrä kasvaisi, jos ilmoitusvelvollisuus poistetaan.
Råman muistuttaa, että perustuslakivaliokunta on linjannut ilmoitusvelvollisuuden olevan keskeinen osa salaisen tiedonhankinnan oikeusturvaa. Poikkeukset ovat mahdollisia vain tarkasti rajatuissa tilanteissa.
Laite-etsintä muuttuisi henkilöperusteiseksi – tuomioistuimen rooli kaventuisi
Lakiluonnos antaisi sotilastiedustelulle mahdollisuuden suorittaa teknistä laite-etsintää aiempaa vapaammin. Suurin muutos olisi se, että lupa ei enää koskisi yksittäistä laitetta, vaan kaikkia henkilön hallussa olevia laitteita ja ohjelmistoja.
Salminen varoittaa, että muutos heikentäisi tuomioistuimen kontrollia:
Hänen mukaansa nykyinen laitekohtainen lupamenettely on olennainen osa oikeusturvaa. Henkilöperusteinen lupa laajentaisi perusoikeuspoikkeusta ja vähentäisi tuomioistuimen mahdollisuutta arvioida tiedustelun tarpeellisuutta tapauskohtaisesti.
Salminen huomauttaa, että lakiluonnoksen perusteluissa ei ole arvioitu muutosta perustuslain näkökulmasta lainkaan.
Tekninen laitetarkkailu ilman tietoa kohteesta
Lakiesitys sallisi teknisen laitetarkkailun, vaikka tuomioistuimella ei olisi tarkkaa tietoa siitä, mihin laitteisiin tarkkailu lopulta kohdistuu. Salmisen mukaan tämä on oikeusturvan kannalta ongelmallista:
Hän korostaa, että näin laajaa valtuutta ei voi antaa ilman perusteellista arviointia siitä, miten yksilön oikeudet turvataan ja miten viranomaisten mielivalta estetään.
Eläkkeellä olevat tiedusteluvirkamiehet takaisin kentälle
Lakiluonnos sallisi myös eläkkeelle jääneiden tiedusteluvirkamiesten käyttämisen tiedustelumenetelmissä virassa olevan virkamiehen valvonnassa. Råman pitää ehdotusta poikkeuksellisena:
Hänen mukaansa esitys herättää kysymyksiä eläkkeellä olevan virkavastuusta ja salassa pidettävän aineiston käsittelystä. Perustelut ovat hänen mielestään liian suppeat, eikä säätämisjärjestysperusteluissa ole arvioitu asiaa riittävästi.
Paikkatiedustelussa voisi ottaa näytteitä – ilman ilmoitusvelvollisuutta
Lakiesitys antaisi sotilastiedustelulle oikeuden ottaa näytteitä aineesta, omaisuudesta tai esineestä paikkatiedustelun yhteydessä. Omaisuutta voisi myös ottaa tilapäisesti haltuun.
Råman huomauttaa, että paikkatiedustelusta ei tarvitse ilmoittaa kohteelle, ellei esitutkintaa aloiteta. Siksi oikeussuojakeinojen käyttäminen on käytännössä epätodennäköistä.
Ulkopuolinen asentaja voisi toimia kotirauhan piirissä
Lakiluonnos sallisi myös ulkopuolisen asentajan käyttämisen tiedustelulaitteiden asentamiseen. Råman pitää tätä erittäin ongelmallisena:
Hän muistuttaa, että kotirauhan suojaan puuttuminen on merkittävä vallankäyttö, jota ei voi antaa yksityiselle toimijalle tavallisella lailla. Ulkopuolinen asentaja toimisi kotirauhan piirissä ilman virkamiehen välitöntä valvontaa ja ilman rikosoikeudellista virkavastuuta.
Peitetoiminnan rajat hämärtyvät entisestään
Lakiluonnos väljentäisi myös peitetoiminnan edellytyksiä. Råman huomauttaa, että tiedustelussa käytettävät menetelmät ovat jo nyt huomattavasti väljempiä kuin poliisin salaisessa tiedonhankinnassa.
Hänen mukaansa lupa toimia peitetoiminnassa ilman, että kohdehenkilö tai -ryhmä yksilöidään, laajentaisi sotilastiedustelun valtuuksia entisestään ja hämärtäisi rajaa hyväksyttävän ja mielivaltaisen toiminnan välillä.
Lähde: Iltalehti
