Tilastoviraston raportti paljastaa karun todellisuuden: saksan kieli katoaa lähes kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Tuore väestötilasto paljastaa karulla tavalla, miten syvälle Saksan integraatio-ongelmat ovat juurtuneet. Liittovaltion tilastoviraston vuoden 2024 mikrolaskennan mukaan peräti 15,5 miljoonaa Saksassa asuvaa ihmistä käyttää kotonaan pääasiassa muuta kieltä kuin saksaa.
Yksityistalouksissa asuvista 77 prosenttia kertoi puhuvansa kotona pelkästään saksaa. Loput jakautuivat kahteen ryhmään: 17 prosenttia sekoitti saksaa ja muita kieliä, ja 6 prosenttia ei käyttänyt saksaa kotona lainkaan.
Tilasto ei sisällä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa asuvia, joten todellinen luku on viranomaisten mukaan huomattavasti suurempi.
Maahanmuuttajataustaisista vain murto-osa käyttää saksaa kotikielenään
Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajiksi luokitelluista 21,4 miljoonasta asukkaasta vain 22 prosenttia kertoi puhuvansa kotona pelkästään saksaa.
Yli puolet käyttää kahta kieltä, mutta tässäkin ryhmässä saksa on pääkieli vain noin viidenneksellä. Lähes neljännes ei käytä saksaa kotona lainkaan.
Yleisimmät kotona puhutut kielet saksan jälkeen ovat:
- turkki (14 %)
- venäjä (12 %)
- arabia (9 %)
Koulut kertovat karun todellisuuden – saksalaislapset vähemmistössä tuhansissa luokissa
Kielimuutokset näkyvät erityisen selvästi kouluissa. Baijerin opetusministeriön mukaan lukuvuonna 2024–2025 joka viidennessä tavallisessa koululuokassa enemmistö oppilaista ei ole saksankielisiä.
257 luokassa ei ollut ainuttakaan syntyperäistä saksaa puhuvaa oppilasta.
Vaihtoehto Saksalle (AfD)-puolueen Markus Walbrunn kutsui lukuja hälyttäviksi ja varoitti, että kotona saksaa osaamattomat lapset kuormittavat opetusta ja heikentävät kaikkien oppilaiden oppimistuloksia. Hänen mukaansa “saksalaislapset ovat muuttumassa vähemmistöksi omissa luokissaan”.
Kielitaito romahtaa myös poliisissa ja terveydenhuollossa
Kieliongelmat eivät rajoitu kouluihin. Berliinin poliisi kertoi, että suuri osa hakijoista reputtaa pääsykokeet puutteellisen saksan kielen taidon vuoksi.
Poliisijohto kuvailee tilannetta “erittäin vakavaksi ongelmaksi”, joka ei riipu hakijan kansalaisuudesta – nuoret tulevat koulusta ulos ilman riittävää kielitaitoa.
Myös terveydenhuollossa tilanne on kriittinen: useissa osavaltioissa lähes puolet ulkomailla koulutetuista lääkäreistä reputtaa saksan kielen lääketieteellisen kielikokeen.
Laajempi yhteiskunnallinen murros
Asiantuntijoiden mukaan kyse ei ole vain maahanmuutosta, vaan myös yleisestä kielitaidon heikkenemisestä, digihäiriöistä ja koululuokkien kasvavasta monimuotoisuudesta.
Silti tilastot osoittavat, että Saksan väestörakenne muuttuu nopeasti – ja kieli on muutoksen ytimessä.
