Tuore raportti paljastaa Euroopan aseistautuvan kovempaa kuin vuosikymmeniin – ja Suomi on osa tätä kiihtyvää muutosta.
Euroopan asehankinnat ovat kasvaneet ennennäkemättömällä vauhdilla, kun manner on herännyt vuosikymmenten puolustusleikkauksista Ukrainan sodan ravistelemana, Reutersin mukaan. Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen (SIPRI) tuore raportti paljastaa, että Eurooppa on noussut maailman suurimmaksi aseiden tuontialueeksi — ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen.
SIPRI:n mukaan Euroopan valtiot lisäsivät aseostojaan yli kolminkertaisiksi verrattuna edelliseen viiden vuoden jaksoon. Vuonna 2016–2020 Euroopan osuus maailman aseiden tuonnista oli 12 %, mutta vuosina 2021–2025 se nousi peräti 33 prosenttiin.
Kasvun taustalla on kaksi tekijää:
- Ukrainan massiivinen aseavun tarve, ja
- Euroopan valtioiden kiire rakentaa omia puolustuskykyjään uudelleen, kun vuosikymmenten alibudjetointi on osoittautunut kohtalokkaaksi virheeksi.
Yhdysvallat aseistaa Euroopan ennätystahtiin
Raportin mukaan Yhdysvallat vahvisti asemaansa maailman johtavana aseviejänä. Sen osuus kansainvälisestä aseviennistä nousi 42 prosenttiin, ja Eurooppaan suuntautunut vienti kasvoi hurjat 217 %.
Euroopasta tuli näin Yhdysvaltojen tärkein vientikohde — ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Kaikista Eurooppaan toimitetuista aseista lähes puolet oli amerikkalaisia.
Ukraina oli luonnollisesti suurin vastaanottaja, mutta heti perässä tulivat Iso-Britannia ja Puola, jotka ovat viime vuosina investoineet voimakkaasti puolustukseensa.
Ukraina nieli lähes kymmenesosan maailman asevirroista
Pelkästään Ukraina vastaanotti 9,7 % kaikista maailman aseiden siirroista vuosina 2021–2025. Se on poikkeuksellinen luku — yksikään eurooppalainen valtio ei ole modernina aikana saanut vastaavaa määrää aseita näin lyhyessä ajassa.
SIPRI:n mukaan maailmanlaajuiset asevirrat kasvoivat samana aikana 9,2 %, mikä on suurin nousu sitten vuoden 2015.
Saksa ja Ranska seuraavat Yhdysvaltoja
Euroopan sisäisessä asevirrassa Yhdysvaltojen jälkeen merkittävimmät toimittajat olivat Saksa ja Ranska, jotka ovat kasvattaneet omaa tuotantoaan ja vientiään osana EU:n pyrkimystä vahvistaa strategista autonomiaa — vaikka käytännössä Eurooppa on yhä vahvemmin sidottu amerikkalaiseen asejärjestelmäarkkitehtuuriin.
Suomen asevirrat kasvussa – modernisointi kiihtyy
Euroopan massiivisen asevarustelun keskellä myös Suomi on noussut uuteen rooliin. Vaikka emme ole suurvaltojen mittaluokan toimija, Suomen asevirrat ovat kasvaneet sekä sisään että ulos — ja Nato-jäsenyys on kiihdyttänyt kehitystä entisestään.
SIPRI:n tuoreiden lukujen mukaan Suomi on selvästi nettotuontimaa, mutta samalla teknisesti korkeatasoinen aseviejä, jonka tuotteet ovat kysyttyjä erityisesti Pohjois-Euroopassa.
Suurhankinnat nostivat Suomen tuonnin uuteen kokoluokkaan
Suomen asehankinnat ovat kasvaneet 2020-luvulla voimakkaasti. Taustalla on kolme tekijää:
- Nato-jäsenyyden edellyttämä yhteensopivuus
- Ilmavoimien ja merivoimien historiallisen suuret modernisointiohjelmat
- Ukrainan sodan paljastama tarve kasvattaa varastoja ja iskukykyä
Suurin yksittäinen hankinta on F-35-hävittäjäkauppa Yhdysvalloista — Suomen sotilashistorian mittavin aseostos. Sen lisäksi Suomi on täydentänyt kalustoaan muun muassa:
- NASAMS-ilmatorjunnalla (Norja/USA)
- K9 Thunder -tykistöllä (Etelä-Korea)
- Laivue 2020 -korveteilla (kotimainen + ulkomainen teknologia)
- Ammus- ja ohjusvarastojen täydennyksillä
Suomi sijoittuu Euroopan vertailussa keskikokoisten aseiden tuojien joukkoon, mutta väkilukuun suhteutettuna hankintojen mittakaava on huomattava.
Vienti: pieni mutta strategisesti merkittävä
Suomen asevienti ei yllä Euroopan suurten tuottajien tasolle, mutta sen laatu on korkeaa ja kysyntä vakaata. Vuonna 2024 Suomen asevienti oli 27 miljoonaa TIV-yksikköä — selvästi vähemmän kuin tuonti, mutta teknologisesti arvokasta.
Keskeisiä vientituotteita ovat:
- Patrian panssariajoneuvot ja kranaatinheitinjärjestelmät
- Nammon ammus- ja patruunatuotanto
- Sensorit ja erikoiselektroniikka
Vientimaiden joukossa korostuvat lähialueet: Ruotsi, Viro, Latvia, Norja ja muut Itä-Euroopan Nato-maat, jotka ovat itsekin kiihdyttäneet varusteluaan.
Suomen asema Euroopan uudessa turvallisuusarkkitehtuurissa
Suomi on siirtynyt pysyvästi uuteen rooliin:
- Nato-jäsenyys sitoo Suomen tiukasti amerikkalaiseen asejärjestelmäperheeseen, kuten suurimman osan Eurooppaa.
- Suomi on yksi Euroopan nopeimmin modernisoituvista armeijoista, mikä näkyy tuontiluvuissa.
- Vienti on pientä mutta strategisesti arvokasta, ja suomalainen sotilasteknologia on arvostettua erityisesti Pohjois-Euroopassa.
- Ukrainan tukeminen on lisännyt asevirtoja molempiin suuntiin.
Suomi ei siis ole Euroopan asemarkkinoiden jättiläinen, mutta se on nopeasti kasvava ja teknisesti kehittynyt toimija, jonka rooli vahvistuu vuosi vuodelta.
