Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama laaja ydinvoimaselvitys paljastaa, että vain nykyisten laitosten käyttöiän jatkaminen on selvästi kannattavaa ilman valtiontukia.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama AFRY Management Consulting Oy:n selvitys ydinenergian tuotannon edistämisen vaihtoehdoista, kustannuksista ja sähkömarkkinavaikutuksista on valmistunut. Selvitys luovutettiin ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalalle 23.3.2026, ja sen sisältö piirtää yksityiskohtaisen kuvan ydinvoiman roolista Suomen tulevassa energiantuotannossa.
Ministeri Multala kiittää selvitystä sen perusteellisuudesta ja toivoo sen avaavan keskustelua ydinenergian merkityksestä.
”Kiitän AFRY:n tästä kattavasta selvityksestä toivoen sen synnyttävän korkeatasosta keskustelua ydinenergiasta. Selvitys arvioi hyvin ydinvoiman roolia esimerkiksi sähkönhinnan vaihteluiden suitsijana ja tehopulan todennäköisyyden vähentäjänä. Olen todella tyytyväinen, että selvitys tuo ydinvoiman tämän tyyppiset hyödyt näkyvästi julki”, Multala toteaa.
Hallituksen linjaukset tukevat ydinvoiman kasvavaa roolia. ”Ydinvoiman tärkeys Suomelle on kirjattu hallitusohjelmaan ja viimeksi joulukuussa eduskunnalle lähetettyyn energia- ja ilmastostrategiaan. Ydinvoimaa tarvitaan varmistamaan suomalaisille kohtuuhintaisen ja toimitusvarman sähkön ja lämmön saanti kaikissa olosuhteissa ja teollisen kilpailukykymme turvaamiseen. Tämä selvitys on tärkeä lisätiedon lähde tämän kokonaisuuden edistämiseen tulevaisuudessa”, Multala jatkaa.
Ministeri nostaa esiin myös hankkeiden taloudellisen kirjavuuden. ”Ydinvoimahankkeet ovat taloudeltaan hyvin erilaisia. Investointikustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin samoin kuin hankkeiden kannattavuus. Ministeriössä on valmius käynnistää lainsäädäntötyö uusien SMR-teknologioiden markkinoille saattamisen edistämiseksi ja jatkaa arviointia isojen hankkeiden osalta”, Multala sanoo.
Selvitys: kolme polkua ydinvoiman lisäämiseen
AFRY:n selvitys tarkastelee kolmea päävaihtoehtoa:
- suuren kokoluokan perinteistä ydinvoimaa
- pienydinvoimaa eli SMR-ratkaisuja
- nykyisten laitosten käyttöiän pidentämistä
Selvityksen mukaan uudet suuret ydinvoimalat eivät nykyisillä markkinaoletuksilla ole kannattavia ilman merkittävää valtion tukea. Suorat hyödyt ylittäisivät kustannukset vain korkean sähkön hinnan skenaariossa.
Sen sijaan nykyisen kapasiteetin käyttöiän jatkaminen tuottaa merkittävän nettohyödyn kaikissa skenaarioissa, koska se laskee sähkön hintaa eikä vaadi valtiontukia. Selvityksen mukaan nykyisen kapasiteetin säilyttäminen mahdollisimman pitkään on kustannustehokkain ratkaisu.
SMR-teknologioiden osalta selvitys näkee potentiaalia erityisesti lämpöä tuottavissa ratkaisuissa. 300 MW:n SMR-yhteistuotantolaitoksen investoinniksi arvioidaan 3 miljardia euroa, ja 100 MW:n lämpö-SMR:n 0,4 miljardia euroa. Pelkkään lämmöntuotantoon tarkoitetut ratkaisut voisivat uudistaa kaukolämpöjärjestelmiä, ja ensimmäiset kaupalliset SMR-laitokset voisivat olla käytössä 2030-luvulla.
Sähkön kysyntä kasvaa – ydinvoima laskisi hintaa ja vahvistaisi huoltovarmuutta
Selvityksen mukaan sähkön kysyntä kasvaa Suomessa kaikissa skenaarioissa vuoteen 2040 mennessä. 2400 MW lisäydinvoimaa voisi alentaa sähkön vuosikeskihintaa 5–7 €/MWh vuosina 2040–2060.
Ydinvoima vahvistaisi myös sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta tilanteessa, jossa:
- sääriippuvainen tuotanto kasvaa
- lämpövoimaa poistuu markkinoilta
- kulutus kasvaa teollisuuden sähköistymisen myötä
Mallinnusten mukaan ydinvoima vähentää tehovajeen riskiä ja pienentää tarvetta investoida huipputuotantokapasiteettiin.
Tukimallit: CfD keskiössä – mutta riskit merkittäviä
Selvitys tarkastelee myös valtion mahdollisia tukimalleja. Euroopassa tyypillinen ratkaisu on ollut kahdensuuntainen hinnanerosopimus (CfD) yhdistettynä rahoitusinstrumentteihin, kuten:
- valtiontakauksiin
- korkotukeen
- valtion pääomitukseen
2400 MW perinteisen ydinvoimalan tukeminen riskienjakomallilla voisi tarkoittaa:
- 330–820 miljoonan euron vuotuisia CfD-menoja
- noin 11 miljardin euron lainantakauksia
SMR-hankkeiden tukitarve olisi huomattavasti pienempi.
Selvitys kuitenkin varoittaa CfD-mallin markkinahäiriöistä: se voi heikentää hintasignaaleja ja luoda painetta laajentaa tukijärjestelmiä myös muihin teknologioihin. Tukiratkaisuissa on punnittava toimitusvarmuuden ja markkinoiden toimivuuden välistä tasapainoa.
