Itävallan kotimaan tiedusteluraportin mukaan äärivasemmiston rikosten määrä on kasvanut 120 prosenttia, ja samalla islamistien ja äärioikeiston rikokset ovat lisääntyneet merkittävästi.
Poliittisesti motivoituneet rikokset ovat lisääntyneet Itävallassa dramaattisesti, ja äärivasemmiston rikosten määrä on kasvanut viime vuonna 120 prosenttia, käy ilmi sisäministeriön julkaisemasta vuoden 2024 perustuslain suojeluraportista (Verfassungsschutzbericht).
Vasemmistoväkivallan jyrkkä lisääntyminen jättää varjoonsa jo ennestään huomattavan kasvun islamistisessa ja äärioikeistolaisessa toiminnassa, jotka lisääntyivät 40 prosenttia ja 44 prosenttia.
Äärivasemmiston rikollisuus Itävallassa kasvoi 61 tapauksesta vuonna 2023 134 tapaukseen vuonna 2024. Yksin Wienissä tapaukset nousivat vuodessa 20:stä 98:aan. Näihin tapauksiin kuuluvat ilkivalta, tuhopoltto ja yhteenotot poliisin kanssa, ja ne liittyvät usein kaupungeissa toimiviin anarkistisiin ja viranomaisten vastaisiin ryhmiin.
”Vasemmistolaiset ääriryhmät käyttävät yhä useammin kieltä, jossa hyväksytään väkivalta ja kiihotetaan turvallisuusjoukkoja vastaan”, raportissa todetaan. Raportissa todetaan myös, että monet näistä ryhmistä pyrkivät värväämään nuorempia ihmisiä verkkoalustojen kautta ja käyttävät sosiaalista mediaa järjestäytymiseen ja viestiensä levittämiseen.
Ääri-islamistiset rikokset lisääntyivät 40 prosenttia, ja viranomaiset pitivät terrorismin uhkatasoa koholla lokakuussa 2023 Israeliin tehdyn Hamas-iskun jälkeen. Viranomaiset ovat erityisen huolissaan nuorten radikalisoitumisesta verkossa ja islamistisen propagandan jatkuvasta leviämisestä. Raportissa varoitetaan, että ”erityisesti nuoret ovat vaarassa radikaalin islamistisen verkkosisällön vuoksi”.
”Vuonna 2024 islamistit pyrkivät Itävallassa edelleen pitkän aikavälin tavoitteeseen luoda islamilaiseen lakiin perustuva yhteiskunta- ja valtiojärjestys”, raportissa lisätään. ”Heidän ihannevaltiossaan ei taattaisi sellaisia perusperiaatteita kuin sananvapaus, valtion ja uskonnon erottaminen, vallanjako ja sukupuolten välinen tasa-arvo”.
”Islamismin kirjo Itävallassa vaihtelee tiukasti hierarkkisesta ja keskitetysti organisoidusta
rakenteista ei-hierarkkisiin kohtauksiin ja löyhiin verkostoihin.”
Äärioikeistolaisuuden osalta raportti luokittelee ääri-ideologiaan ”massamaahanmuuttoa vastustavat ja pakolaiskriisiä korostavat tahot”.
”Yhteiskunnallisia haasteita, kuten turvapaikka- ja pakolaiskysymyksiä, yritetään käyttää hyväksi, jotta erilaisista piireistä tulevat ihmiset saataisiin puolelle heidän ideologioitaan.”
Siinä puhutaan kahdesta oikeistolaisesta liikkeestä – vanhasta ja uudesta. Vanhaa liikettä kuvattaessa käsitellään osallistumista uusnatsiryhmiin ja huliganismiin, ja rekrytointi tällaisiin yhdistyksiin tapahtuu sekä verkossa että verkon ulkopuolella.
”Uusi” liike, väitetään, ”luottaa erityisesti aktiiviseen mediatyöhön ideologiansa toteuttamiseksi ja poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi”.
Epäselvä määritelmä johtaa tyypillisesti siihen, että äärioikeistolaisten tapausten määrä on suurempi, 1 486 tapausta koko maassa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että raportissa juutalaisvastaiset tapaukset luokitellaan oikeistolaisiksi, vaikka vasemmistoaktivistien aloittamat palestiinalaismyönteiset mielenosoitukset ja juutalaisiin kohdistuneet hyökkäykset ovat lisääntyneet Hamasin Israeliin tekemän terrori-iskun jälkeen, mikä saattaa vääristää lukuja merkittävästi.
”Tietoverkkorikollisuuden ja disinformaation leviämisen aiheuttama kasvava uhka on vakava haaste kansalliselle turvallisuudellemme”, kirjoittivat sisäministeri Gerhard Karner ja sisäministeriön turvallisuusjohtaja Franz Ruf yhteisessä esipuheessaan.
”Turvallisuus ei ole staattinen tila vaan dynaaminen prosessi, joka edellyttää jatkuvaa valppautta, sopeutumiskykyä ja innovointia”, lisäsi Itävallan valtion turvallisuus- ja tiedustelupalvelun (DSN) johtaja Omar Haijawi-Pirchner.
Lähde: Remix News
