Eurooppa Politiikka Talous

Ennätykselliset köyhyysluvut paljastavat Macronin epäonnistumisen Ranskan pelastamisessa taantumasta

Kuvituskuva: Kansalainen.

Joka seitsemäs ranskalainen elää nykyisin köyhyysrajan alapuolella.

Kansallisen tilastokeskuksen INSEE:n mukaan köyhyys on noussut Ranskassa räjähdysmäisesti, eikä vastaavaa tasoa ole nähty kolmeenkymmeneen vuoteen. Vuosien 2022 ja 2023 välillä sadattuhannet ihmiset vajosivat köyhyyteen, ja eriarvoisuus nousi ennennäkemättömiin mittasuhteisiin: katastrofaalinen tulos Emmanuel Macronille, joka oli luvannut palauttaa maan vaurauden ja kilpailukyvyn.

Ranska käyttää suhteellista köyhyysrajaa, mikä tarkoittaa, että se määritellään suhteessa yleiseen tulonjakoon eikä absoluuttisena määränä. Köyhyysraja asetetaan yleensä 60 prosenttiin mediaanituloista. Kaikkien, joiden tulot jäävät tämän rajan alapuolelle, katsotaan elävän köyhyydessä.

Vuosien 2022 ja 2023 välillä köyhyysaste nousi lähes prosenttiyksikön verran, 14,4 prosentista 15,4 prosenttiin väestöstä. Tämä on korkein luku sen jälkeen, kun kansallinen tilastokeskus otti indikaattorin käyttöön vuonna 1996.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että 9,8 miljoonaa ihmistä Ranskassa elää köyhyysrajan alapuolella. Todellisuudessa luku on yli 11 miljoonaa, jos mukaan lasketaan merentakaiset hallintoalueet sekä asunnottomat ja laitoksissa asuvat henkilöt. Pelkästään yhden vuoden aikana 650 000 ihmistä on jäänyt köyhyysrajan alapuolelle.

Selityksiä tälle ennennäkemättömälle romahdukselle – viimeksi tilanne oli näin huono 1970-luvulla – on monia ja monimutkaisia.

Energian hinnannousulla vakavat seuraukset köyhimmille perheille

Kaiken kaikkiaan tilanne kuvastaa Emmanuel Macronin johtamien työryhmien kyvyttömyyttä toimia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi, jotka kärsivät ensimmäisinä inflaatiosta, jota ei ole korvattu palkankorotuksilla.

Yläluokilla menee paremmin hyvän työmarkkinatilanteen ja rahoitustuotteiden tuoton ansiosta”, toteaa raportin laatimisesta vastannut kotitalouksien elinoloja käsittelevän INSEE:n osaston päällikkö Michel Duée. Myös eläkeläiset ovat säästyneet suhteellisen hyvin, sillä vähimmäiseläkkeitä on korotettu osana eläkeuudistusta.

Energian hinnannousulla on ollut vakavia seurauksia köyhimmille perheille. Inflaation tasaamiseksi vuonna 2022 myönnetty väliaikainen tuki on päättynyt, ja sen puuttuminen tuntuu voimakkaasti. ”Tukien maksamatta jättämisestä johtuvat sähkö- ja kaasulaskut ovat lisääntyneet. Niiden ihmisten määrä, jotka sanovat palelevansa kodeissaan, on lähes kaksinkertaistunut, ja häädöt ovat lisääntyneet voimakkaasti”, sanoo Manuel Domergue, joka on epäedullisessa asemassa olevien asumista edistävän säätiön tutkimusjohtaja.

Yksinhuoltajaperheet (joista valtaosa on yksin lapsia kasvattavia naisia) kärsivät eniten. Heidän köyhyysasteensa nousee lähes 3 prosenttiyksikköä vuosina 2022-2023, mikä johtaa automaattisesti alle 18-vuotiaiden lasten köyhyyden lisääntymiseen.

Vaikka yksinhuoltajaperheiden etuuksia on osittain korotettu, hallitus ei ole perhejärjestöjen kiireellisistä kehotuksista huolimatta ehdottanut mitään pitkän aikavälin toimia, joilla estettäisiin perheyksikön heikentyminen ja yksinhuoltajaperheiden lisääntyminen, mikä on keskeinen köyhyyttä aiheuttava tekijä.

Köyhyyden vastaisten yhdistysten johtajat tapasivat pääministeri François Bayroun, mutta ovat huolestuneita hänen lupaustensa epämääräisyydestä. Hän puhuu köyhyyden vähentämisestä 10 vuoden kuluessa – lausunto, joka ei velvoita juuri mihinkään.

”Kertaluonteisten toimenpiteiden aika on ohi, tarvitaan rakenteellisia toimenpiteitä”, Domergue vaatii. Valitettavasti rakenteelliset toimenpiteet eivät näytä olevan esityslistalla.

Lähde: European Conservative

Lue lisää aiheesta:
Tilaa
Ilmoita
0 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit

Uusimmat uutiset