Euroopan unionissa nostetaan uudelleen esiin vanha haave yhteisarmeijasta – nyt 100 000 sotilaan vahvuisena.
Euroopan unionin puolustuskomissaari Andrius Kubilius esitti Sveitsissä järjestetyssä sotilaskonferenssissa vision, joka vielä muutama vuosi sitten olisi kuulostanut poliittiselta science fictionilta: EU:n tulisi rakentaa oma, 100 000 sotilaan vahvuinen yhteisarmeija ja perustaa Euroopan turvallisuusneuvosto, joka ohjaisi puolustuspoliittisia päätöksiä keskitetysti.
Kubiliuksen mukaan Eurooppa on astunut aikakauteen, jossa Yhdysvaltojen tarjoama turvallisuustakuu ei enää ole itsestäänselvyys. Hän viittasi suoraan siihen, että ”Pax Americana on päättynyt”, ja että Washington odottaa eurooppalaisten kantavan vastuun omasta tavanomaisesta puolustuksestaan.
EU haluaa rinnakkaisen puolustusjärjestelmän Naton rinnalle
Komissaarin puheenvuoro oli poikkeuksellisen suorasukainen. Hän totesi, että EU:n on rakennettava Naton rooleja osittain päällekkäinen puolustusjärjestelmä, koska geopoliittinen tilanne on muuttunut rajusti. Vaikka puhe keskittyi Ukrainan sotaan ja Venäjän uhkaan, Kubilius nosti esiin myös muita tekijöitä, jotka hänen mukaansa pakottavat Euroopan vahvistamaan omaa sotilaallista selkärankaansa:
- Yhdysvaltojen uusi kansallinen turvallisuusstrategia
- Washingtonin painopisteen siirtyminen Tyynellemerelle
- Presidentti Donald Trumpin toimet Venezuelassa
- ”Uhat Grönlannissa”
Kubilius korosti, että Yhdysvallat on virallisesti pyytänyt Eurooppaa valmistautumaan ottamaan täysi vastuu omasta puolustuksestaan — ja että pyyntöön ei voida vastata kieltävästi.
Junckerin vanha haave nostetaan pöydälle uudelleen
Kubilius muistutti, ettei ajatus EU:n yhteisarmeijasta ole uusi. Jo kymmenen vuotta sitten silloinen komission puheenjohtaja Jean‑Claude Juncker ajoi voimakkaasti samaa linjaa. Tuolloin hanke oli yksi niistä kysymyksistä, jotka lisäsivät brittien epäluuloa Brysseliä kohtaan ja vaikuttivat ratkaisevasti Brexit‑äänestyksen lopputulokseen vuonna 2016.
Nyt komissaari kuitenkin esittää, että myös EU:n ulkopuoliset maat — kuten Iso‑Britannia, Ukraina ja Norja — tulisi liittää mukaan yhteiseen sotilaalliseen rakenteeseen.
”Bonsai-armeijoista” liittovaltiotyyppiseen sotavoimaan
Kubilius siteerasi asiantuntijoita, joiden mukaan EU:n 27 erillistä armeijaa ovat ”bonsai‑armeijoita” — pieniä, hajanaisia ja tehottomia. Hän vertasi tilannetta Yhdysvaltoihin:
Olisiko Yhdysvallat vahvempi, jos sillä olisi 50 osavaltiokohtaista armeijaa ja 50 erillistä puolustusbudjettia? Jos vastaus on ei, miksi Eurooppa jatkaa näin?
Komissaarin mukaan 100 000 sotilaan eurooppalainen armeija olisi ensimmäinen askel kohti todellista sotilaallista yhtenäisyyttä.
Euroopan turvallisuusneuvosto – uusi poliittinen komentokeskus
Yhteisarmeijan lisäksi Kubilius vaatii Euroopan turvallisuusneuvoston perustamista. Sen tehtävänä olisi käsitellä puolustuksen keskeiset kysymykset ja valmistella päätökset nopeasti. Ensimmäinen tehtävä olisi hänen mukaansa Ukrainan tukeminen.
Pelkkä puolustusmenojen kasvattaminen ei riitä, Kubilius sanoi. Tarvitaan poliittista tahtoa — ja valmiutta puolustaa Eurooppaa uskottavasti.
EU:n puolustusteollisuus on yhä sirpaleina
Komissaari myönsi, että monet hänen tavoitteistaan ovat jo Naton vastuulla, eikä hän esittänyt selkeää mallia siitä, miten EU voisi hoitaa ne paremmin. Hän nosti esiin myös Euroopan puolustusteollisuuden pirstaleisuuden: jokainen jäsenmaa varjelee omia yrityksiään ja työpaikkojaan, mikä estää tehokkaan yhteisen tuotannon.
EU:n sotilaallinen kunnianhimo ei ole uusi – mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi
Brysselissä on jo vuosikymmeniä ajateltu, ettei EU:ta oteta vakavasti ilman omaa armeijaa. Tätä varten on perustettu:
- Eurokorps (1990‑luvulla)
- EUFOR
- Euroopan merivoimien joukko
- EU Battlegroup
- Euroopan puolustusvirasto
Mutta todellisuudessa nämä muodostavat vain pienen eurooppalaisen armeijan verran kapasiteettia, eivät suurvaltatason sotilaallista voimaa.
