Iltalehti pyysi valtiovarainvaliokunnan jäseniä avaamaan, miten eduskunnan joululahjarahojen jakamisesti käytännössä päätetään. Budjettiteknisesti kyse on pienkorjausmäärärahoista, jotka valtiovarainvaliokunta on lisännyt valtion talousarvioesitykseen. Perinteisesti joululahjarahat ”leimataan” eduskunnan täysistunnossa joulukuussa. Tänä vuonna summa oli 40 miljoonaa euroa.
Joululahjarahat on pitkä perinne, jolle eduskunta on omistanut oman nettisivun.
Ensimmäisen kerran kansanedustajat puhuivat täysistunnossa valtiovarainvaliokunnan myöntämistä joululahjarahoista vuonna 1981. Joululahjarahojen historiassa jo ennen Suomen itsenäistymistä seurakunnat ja kunnat jakoivat vuoden viimeisessä kokouksessa pieniä avustuksia eri toimijoille.
Eduskunnassa oli pitkään tapana, että sotaveteraanien palveluihin myönnettiin joululahjarahoja hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajien yhteisellä päätöksellä.
Veteraanien määrän vähennyttyä valtiovarainvaliokunnan jäsenet ovat voineet aikaisempaa vapaammin esittää ehdotuksiaan budjettilisäyksistä, nettisivulla muistutetaan.
Käytännössä hallituspuolueet päättävät
Oppositiosta joululahjarahakohteisiin ei juuri pääse vaikuttamaan. Tänä vuonna Joulupukin hommissa ovat häärineet valtiovarainvaliokunnan jäsenet hallituspuolueista: kokoomuksen Timo Heinonen, perussuomalaisten Ville Vähämäki, RKP:n Otto Andersson ja Peter Östman kristillisdemokraateista.
Heinonen sanoo Iltalehdelle, että pohjatyö joululahjarahoille tehdään isoilta osin valtiovarainvaliokunnan jaostoissa, jotka käsittelevät omia pääluokkiaan. Jaostoja on kahdeksan. Loka-marraskuussa niiden monissa kuulemisissa käy eri intressitahoja valistamassa, mihin joululahjarahaa olisi syytä ohjata.
Jos jaostot pystyvät tekemään omalta pääluokaltaan heille jyvitetyn budjetin mukaisen joululahjarahalistan, Vähämäen mukaan se menee aika lailla sellaisenaan hallituspuolueiden valiokuntavastaavilta läpi.
Kun tänä vuonna valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö 10. joulukuuta valmistui, Timo Heinonen lähetti julkisuuteen tiedotteen. Siinä hän kehui, miten joululahjarahat jaettiin sujuvassa yhteistyössä perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kanssa.
Ei korruption piirteitä
Jos kansanedustajilta kysyy, voiko joululahjarahoissa nähdä korruption piirteitä, vastaus on ei.
Vähämäen mukaan jos jokin kansanedustajaa lähellä oleva mökkitie saa korjausrahat, voisi korruptiota olla. – Käytännössä se vaatisi sitä, että se tulisi vain yksittäisen henkilön eduksi. Jos se palvelee yleisesti laajaa joukkoa ihmisiä, eihän se silloin voi olla.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Markus Lohi ei ole korruptiota havainnut. – Totta kai siellä näkyy selkeää leimallisuutta ja kotiinpäinvetoa.
– Kun katsoo, minkälaisille järjestöille on annettu, niin nehän ovat voimakkaasti aatteellisesti painotettuja, Lohi velmuilee.
Iltasanomat listasi kaikki 290 hallituspuolueiden joululahjarahojen kohdetta.
Joululahjarahojen 40 miljoonaa euroa on 0,44 promillea koko ensi vuoden budjetista, joka on 90,8 miljardia euroa.
