Masennus katkaisee työurat yli kaksinkertaisella todennäköisyydellä verrattuna ahdistuneisuuteen, kertoo Kelan uusi tutkimus.
Tuoreen Kelan tutkimuksen mukaan ahdistuneisuushäiriöön perustuva pitkä sairauspoissaolo johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen huomattavasti harvemmin kuin masennus. Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet 2020-luvulla yleisimmäksi syyksi pitkille sairauspoissaoloille, vain 5 prosenttia niistä päätyy työkyvyttömyyseläkkeeseen neljän vuoden sisällä. Masennuksessa vastaava osuus on 11 prosenttia.
– “Ahdistuneisuushäiriöistä on tullut 2020-luvulla yleisin peruste pitkille sairauspoissaoloille. Jos nämä pitkät sairauspoissaolot eivät kuitenkaan johda usein pysyvään työkyvyttömyyteen tai työurien katkeamiseen, se on tietenkin hyvä uutinen,” toteaa Kelan tutkija Riku Perhoniemi.
Aiempi tutkimus antoi päinvastaisen kuvan
Kelan mukaan tulokset poikkeavat 2000-luvun alun suomalaisista ja norjalaisista tutkimuksista, joissa ahdistuneisuushäiriö oli masennukseen verrattuna yhtä suuri tai jopa suurempi riski työkyvyttömyyseläkkeelle.
Perhoniemen mukaan yksi selitys voi olla se, että ahdistuneisuushäiriöön perustuvissa sairauspoissaoloissa on nykyisin enemmän lievemmin oireilevia henkilöitä.
– “Voi olla, että mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa haetaan nykyisin entistä herkemmin. Jos hakijoiden joukossa on keskimäärin entistä terveempiä henkilöitä, se voisi selittää aiemmasta poikkeavia tuloksia,” hän arvioi.
Työterveyshuollon ja julkisen puolen erot kasvavat
Tutkimuksessa korostuu myös hoitoon pääsyn eriarvoisuus. Työssä olevilla on usein käytössään kattava työterveyshuolto, joka tukee työhön paluuta. Työelämän ulkopuolella tilanne on toinen.
– “Yhä useammalla on kattavia terveyspalveluja sisältävä työterveyshuolto, mikä voi tehostaa työhön palaamista. Tilanne on toki hyvin erilainen, jos on julkisen terveydenhuollon varassa. On vaikea olettaa hyvään ahdistuneisuushäiriön hoitoon pääsyn helpottuneen viime vuosien isojen säästöjen aikana,” Perhoniemi huomauttaa.
Työkyvyttömyyseläkkeen hylkäys voi sysätä työelämän ulkopuolelle
Vaikka ahdistuneisuushäiriö johtaa harvoin työkyvyttömyyseläkkeeseen, se ei kerro koko totuutta työurien katkeamisesta. Ahdistuneisuuteen perustuvat työkyvyttömyyseläkehakemukset ovat lisääntyneet, mutta samalla hylkäysaste on noussut.
Hylkäävä päätös ennustaa usein syrjäytymistä työelämästä.
Monella hakijalla työkyvyttömyys on dokumentoitu puutteellisesti, eikä tukea ole saatu riittävästi. Siksi pelkkä eläkkeelle päätyneiden osuus ei kerro todellista riskiä joutua työn ulkopuolelle.
Lisätutkimukselle on tarvetta
Perhoniemi painottaa, että ahdistuneisuushäiriöihin liittyviä työurariskejä ei vielä tunneta riittävästi.
– “Voi olla, että ahdistuneisuushäiriöt altistavat työttömyydelle tai muuten työelämän ulkopuolelle päätymiselle. Emme vielä tiedä riittävästi ahdistuneisuuteen perustuvien sairauspoissaolojen jälkeisistä tilanteista, ja tästä tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimusta,” hän sanoo.
Kelan tutkijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa (tietotarjotin.fi).
