Lesbos oli siirtolaiskriisin kuumimpina vuosina Euroopan portti hallitsemattomalle maahanmuutolle – nyt oikeus punnitsee kansalaisjärjestöjen toiminnan rajat.
Kreikan Lesboksen saarella on käynnistynyt pitkään odotettu oikeudenkäynti, joka koskee 24 kansalaisjärjestöjen työntekijää. Heitä syytetään vakavista rikoksista, joiden katsotaan liittyvän laittoman maahantulon edistämiseen ja rajaturvallisuuden vaarantamiseen vuosien 2016–2021 siirtolaiskriisin aikana.
Vakavat syytteet – jopa 20 vuoden vankeus
Syytetyt, jotka toimivat Lesboksella kriisin kuumimpina vuosina, kohtaavat raskaita syytteitä:
- Osallistuminen rikollisjärjestöön
- Kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahantulon järjestäminen
- Rahanpesu
Näistä rikoksista voi seurata jopa 20 vuoden vankeusrangaistus. Kreikan viranomaiset painottavat, että kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan järjestelmällisestä toiminnasta, joka heidän mukaansa heikensi valtion kykyä hallita rajojansa.
Rajaturvallisuus kansallisen suvereniteetin ytimessä
Lesbos oli vuosien ajan yksi Euroopan merkittävimmistä porttipaikoista hallitsemattomalle maahanmuutolle. Kreikan viranomaiset korostavat, että tiukka lainvalvonta on välttämätöntä sekä kansallisen turvallisuuden että ihmissalakuljetuksesta hyötyvien rikollisverkostojen torjumiseksi.
Oikeudenkäynnin symbolinen merkitys on suuri: se viestii, että Kreikka ei aio sallia rajojensa muuttumista avoimiksi väyliksi, joissa ulkopuoliset toimijat voivat ohittaa viralliset viranomaiset.
Tunnettuja nimiä syytettyjen joukossa
Syytettyjen joukossa on muun muassa irlantilainen vapaaehtoinen Seán Binder, joka toimi ERCI-nimisen järjestön riveissä. Hänet pidätettiin jo vuonna 2018 yhdessä syyrialaisen aktivistin Sarah Mardinin kanssa. Binder väittää toimineensa puhtaasti humanitaarisista syistä, mutta syyttäjän mukaan epäviralliset pelastusoperaatiot voivat tosiasiassa tukea salakuljetusreittejä ja häiritä virallista rajavalvontaa.
Kansalaisjärjestöjen toiminnan kiristyneet säännöt
Vuodesta 2020 lähtien Kreikka on kiristänyt sääntelyä merkittävästi. Nykyään Lesboksella ei toimi enää yhtään riippumatonta etsintä- ja pelastusryhmää, vaikka uusia tulijoita saapuu edelleen. Viranomaiset katsovat, että tämä linja takaa selkeämmän valvonnan ja estää rekisteröimättömiä toimijoita toimimasta herkissä rajavyöhykkeissä.
Euroopan laajempi linja
Vaikka ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet syytteitä liioitelluiksi, tapaus heijastaa laajempaa eurooppalaista muutosta: valtiot painottavat yhä enemmän rajojen turvallisuutta ja kontrollia. Epävirallisten pelastusoperaatioiden vaikutus pyritään minimoimaan, ja hallitukset haluavat estää hallitsemattomat tulijat jo merellä.
Kreikan oikeudenkäynti kansalaisjärjestöjen työntekijöitä vastaan on käännekohta Euroopan rajapolitiikassa. Se alleviivaa, että kansallisvaltioiden rajat eivät ole avoimia kaikille, vaan niiden hallinta kuuluu viranomaisille. Lesboksen tapaus on samalla varoitus niille, jotka pyrkivät toimimaan virallisen järjestelmän ulkopuolella: rajaturvallisuus on osa kansallista suvereniteettia, eikä sen rikkomista katsota läpi sormien.
Lähde: European Conservative
