Coca-Colan uudistettu ”Jaa kokis” -markkinointikampanja on jälleen herättänyt keskustelua – tällä kertaa siitä, mitkä nimet saavat koristaa pulloja ja tölkkejä ruotsalaisissa kaupoissa. Vasemmiston kriitikot väittävät, että kampanja sulkee pois merkittävän osan Ruotsin väestöstä – arabimaailmasta ja Afrikasta kotoisin olevat ihmiset.
Tänä vuonna kampanjaan on valittu 176 nimeä, joista 150 on etunimiä. Kampanjassa juomapakkaukset merkitään henkilökohtaisilla nimillä yrityksen klassisen logon sijasta tai lisäksi. Vaikka Coca-Cola sanoo, että tavoitteena on olla osallistava, monet uskovat, että tulos on käytännössä päinvastainen.
Sosiaalisessa mediassa liikkuu nyt viestejä, joissa valitetaan, että heidän tai muiden ei-pohjoismaisia nimiä ei ole sisällytetty etiketteihin. Kritiikkiä ei ole esitetty siitä, että epätavallisempia nimiä puuttuisi, vaan siitä, että arabialaiset, afrikkalaiset ja muut ei-pohjoismaiset nimet loistavat poissaolollaan.
Vasemmiston arvostelijoiden mukaan nimiluettelolle on ominaista kapea ruotsalaisuuden standardi, joka ei vastaa nykypäivän monikulttuurista Ruotsia. Kriitikoiden joukossa on niin sanottuun rasisminvastaiseen liikkeeseen kuuluvia henkilöitä, jotka pitävät kampanjaa jälleen yhtenä esimerkkinä siitä, miten suuret yritykset toistavat poissulkevaa käsitystä siitä, kuka on ruotsalainen.
Coca-Colan puolustus: tilastoja ja näkemyksiä
Yhtiö puolustautuu sillä, että valinta perustui Ruotsin tilastokeskuksen ja Ruotsin veroviraston tietoihin, joiden avulla pyrittiin tunnistamaan Ruotsissa yleisimmät nimet. Coca-Colan Ruotsin brändijohtajan Victoria Adolfssonin mukaan luetteloa on myös täydennetty lisänimillä, jotka edustavat eri väestöryhmiä.
”Olisimme halunneet ottaa mukaan enemmän nimiä, mutta meidän oli tehtävä valinta. Tavoitteenamme on ollut kuvastaa koko Ruotsia, ja siksi olemme tukeutuneet virallisiin tilastoihin ja omiin kuluttajatietoihimme”, Adolfsson kirjoittaa GP:lle lähettämässään sähköpostivastauksessa.
Yhtiö on myös avannut mahdollisuuden nimilistan laajentamiseen kampanjan aikana. Kuluttajia, jotka eivät löydä nimeään, kannustetaan käymään erityistapahtumissa, joissa he voivat luoda omalla nimellään merkityn tölkin.
Symbolista politiikkaa vai markkina-analyysia?
Vasemmisto kuitenkin väittää, että tämä ei riitä. Identiteettipolitiikka sekoittuu klassiseen antikapitalistiseen kritiikkiin siitä, että tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun monikansalliset yhtiöt ovat muotin rikkomisen sijasta turvautuneet normeihin, joiden väitetään jättävän suuren osan väestöstä pulaan.
Coca-Colan virvoitusjuomatölkkien nimivalintoja koskeva närkästys ei ole läheskään ensimmäinen laatuaan ”edustuksesta” ja ”näkyvyydestä” käyty keskustelu, jota on kritisoitu siitä, että siinä keskitytään usein ihonvärin kaltaisiin pinnallisiin ominaisuuksiin, ja sen sisältämät ajatusmallit lähentelevät rasismia.
Muhammed suljettiin pois: ”Loukkaavaa”
Yli kymmenen vuotta sitten Coca-Colaa syytettiin siitä, että se oli jättänyt ei-länsimaiset nimet pois vastaavassa kampanjassa. Silloin suurin kohu kohdistui siihen, että Muhammedin nimi puuttui valikoimasta.
”Coca-Cola liittyy symbolisesti hyvin vahvasti Yhdysvaltoihin. Kävimme tästä sisäisiä keskusteluja ennen kampanjan käynnistämistä ja myös Ruotsin islamilaisen yhdistyksen paikallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Päädyimme lopulta siihen tulokseen, että mielestämme on vähemmän loukkaavaa jättää nimi pois kuin pitää sitä tuotteessa, joka on niin vahvasti yhdistetty Yhdysvaltoihin”, Coca-Colan Ruotsin markkinointipäällikkö Gustaf Wetterwik kertoi tuolloin Svenska Dagbladetille.
Lähde: Samnytt
