Vuonna 2024 Berliini käytti lähes 900 miljoonaa euroa maahanmuuttajien majoitukseen – samalla kulttuuri ja koulutus kärsivät leikkauksista. Maahanmuuttajille rakennetaan uusia konttikyliä, kun taas saksalaiset kärsivät asuntopulasta ja kodittomuudesta.
Berliinin kaupunki on ajautunut syvään talouskriisiin, kun maahanmuuton kustannukset ovat karanneet hallinnasta. Vuonna 2024 pelkästään turvapaikanhakijoiden majoittamiseen kului 883 miljoonaa euroa – lähes kolminkertainen summa verrattuna vuoteen 2020. Suurimmat kulut syntyivät massiivisista vastaanottokeskuksista, joista Tegelin entinen lentokenttä haukkasi yksin noin 260 miljoonaa euroa.
Samalla kun kaupungin velkataakka kasvaa ja budjetti vuotaa, poliittinen johto on joutunut leikkaamaan rahoitusta kulttuurista, koulutuksesta ja liikenteestä. Kulttuurialalta katoaa noin 130 miljoonaa euroa, ja esimerkiksi pyöräilyhankkeita on karsittu. Berliini kamppailee nyt kolmen miljardin euron budjettivajeen kanssa.
Pakolaiskulut kaksinkertaistuivat – veronmaksajat rahoittavat kustannukset
Vuodesta 2022 vuoteen 2025 menot pakolaisten majoitukseen, hoivaan ja kotouttamiseen lähes kaksinkertaistuivat, nousten 2,24 miljardiin euroon. Tilanne oli niin vakava, että hätätilalainoja harkittiin. Hallitseva CDU/CSU-SPD -koalitio vakuuttaa, että kustannukset katetaan valtion budjetista, ja vuosille 2026–2027 on varattu jopa 870 miljoonan euron vuosittainen lisärahasto.
Kansalaiset sivuun, maahanmuuttajat etusijalle
Kesällä 2025 Berliinin hallitus hyväksyi uuden konttikylän rakentamisen yli tuhannelle turvapaikanhakijalle. Samaan aikaan saksalaiset kansalaiset kärsivät pahenevasta asuntopulasta, kasvavasta kodittomuudesta ja syrjäytymisestä. Uudet asunnot ja majoitustilat kohdistuvat ensisijaisesti maahanmuuttajille, kun taas paikalliset jäävät ilman.
Käänne pakolaismäärissä – mutta ongelmat jatkuvat
Vuonna 2024 turvapaikanhakijoiden määrä laski ensimmäistä kertaa: kaupunki vastaanotti hieman yli 21 000 henkilöä, mikä oli kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2025 suunta jatkui, ja lokakuuhun mennessä uusia tulijoita oli 11 700. Silti marraskuun puolivälissä Berliinin pakolaisviraston hallinnoimissa tiloissa asui yhä 36 851 ihmistä. Heidät on sijoitettu hätämajoituksiin, konttiasuntoihin, hostelleihin, hotelleihin ja entisiin toimistorakennuksiin.
Saksalaisten kärsivällisyys lopussa
Kansalliset mielipidemittaukset osoittavat, että saksalaiset suhtautuvat yhä kriittisemmin sekä lailliseen että laittomaan maahanmuuttoon. Lupaukset maahanmuuton taloudellisesta hyödyllisyydestä ovat osoittautuneet katteettomiksi, ja kansalaisten kärsivällisyys on loppumassa. Berliinin tilanne toimii varoittavana esimerkkinä koko Euroopalle: kun maahanmuutto asetetaan kansalaisten edelle, seurauksena on velka, kriisi ja luottamuksen mureneminen.
Lähde: Remix News
