Ruotsi on väestökehityksen tiellä, joka joidenkin tutkijoiden mukaan voi päättyä väkivaltaiseen konfliktiin.
Matemaattisen mallintamisen apulaisprofessori Kyösti Tarvainen sanoo, että jos maahanmuutto, syntyvyyserot ja kulttuuriset erimielisyydet jatkuvat nykyisellä tasolla, Ruotsi on vaarassa liukua sisällissotaan muutaman sukupolven kuluessa. Samaan aikaan Ruotsin tilastokeskuksen tilastot viittaavat dramaattiseen muutokseen väestön koostumuksessa – ruotsalaissyntyiset ovat jo vähemmistönä nuorten keskuudessa useilla asuinalueilla, ja muslimiväestö kasvaa nopeammin kuin mikään muu ryhmä.
Ruotsin tilastokeskuksen viimeisimmän, vuotta 2025 koskevan väestöennusteen mukaan Ruotsin väkiluvun odotetaan nousevan 10,8 miljoonaan asukkaaseen vuoteen 2034 mennessä – mutta kasvu johtuu lähes kokonaan maahanmuutosta. Vuonna 2024 hedelmällisyysluku on 1,43 lasta naista kohti, mikä on alhaisin taso sitten tietojen kirjaamisen alkamisen. Samaan aikaan ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä kasvaa.
Kyösti Tarvainen on koulutukseltaan teknillisen fysiikan maisteri Aalto-yliopistossa vuonna 1974 ja suorittanut systeemianalyysin tohtorin tutkinnon Case Western Reserve Universityssa Yhdysvalloissa vuonna 1981. Hän on työskennellyt teollisuusmatematiikan parissa Helsingin yliopiston Rolf Nevanlinna Instituutissa ja opettanut matemaattista mallintamista apulaisprofessorina (dosentti) Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa. Vuonna 2009 hän alkoi kääntää tieteellistä painopistettään väestötieteeseen kiinnitettyään huomiota maahanmuuton pitkäaikaisiin vaikutuksiin Pohjoismaiden väestörakenteeseen.
Tarvainen on tutkinut väestönkehitystä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Suomessa yli kymmenen vuoden ajan. Hän on pyrkinyt määrittämään näitä demografisia muutoksia useissa julkaistuissa analyyseissä. Hänen ennusteensa Ruotsin demografiseen kehitykseen perustuvat Ruotsin tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin sekä oletuksiin syntyvyydestä, kotoutumisasteesta sekä maahanmuuton määrästä ja alkuperästä.
”Jos maahanmuutto jatkuu nykyisellä tasolla, Ruotsin kantaväestö on vuosisadan loppuun mennessä vähemmistö”, Tarvainen kirjoittaa tuoreessa raportissaan (2024).
Julkaisussa Det Goda Samhället hän on myös kirjoittanut seuraavaa:
”On siis matemaattisesti varmaa, että nykyinen suuntaus johtaa siihen, että ensi vuosisadan alussa muslimeja ja ruotsalaista alkuperää olevia ihmisiä on yhtä paljon. Sen jälkeen muslimeista tulisi enemmistö ja Ruotsista muslimimaa.”
”Muslimien väestönkasvu on pysäytettävä, koska islam ja länsimainen sivistys ovat pohjimmiltaan yhteensopimattomia ja kilpailevia kulttuureja.”
”Ei-eurooppalaista alkuperää olevan väestön kasvu on pysäytettävä, koska eurooppalaisten ja ei-eurooppalaisten väestöjen välillä on yleisesti ottaen merkittäviä eroja.”
Kolme rinnakkaista muutosta: kulttuuri, älykkyys ja talous
Tarvainen viittaa erityisesti kolmeen ratkaisevaan kehityskulkuun malleissaan. Ensimmäinen koskee Ruotsin etnistä ja kulttuurista koostumusta. Hänen ennusteidensa mukaan länsimaisten asukkaiden – mukaan lukien Ruotsissa syntyneet ja lännestä tulleet maahanmuuttajat – osuus laskee alle 50 prosentin noin vuoteen 2080 mennessä.
Vuosisadan vaihteeseen mennessä muslimitaustaiset tai ei-länsimaiset ihmiset muodostavat hänen mukaansa todennäköisesti maan väestöenemmistön.
Toinen kehityslinja koskee keskimääräistä älykkyysosamäärää (IQ). Käyttämällä tietoja eri maahanmuuttomaiden keskimääräisistä älykkyysosamääristä Tarvainen laskee, että Ruotsin kansallinen älykkyysosamäärä voi laskea noin 91:een vuoteen 2100 mennessä. Hän perustaa oletuksensa Lynnin & Beckerin (2019) ja Vanhasen (2009) tutkimuksiin, joissa alle 90:n älykkyysosamäärä yhdistetään vaikeuksiin ylläpitää vakaita, liberaaleja demokratioita.
Kolmas linjaus koskee julkista taloutta. Tarvainen arvioi sekä Tanskan että Ruotsin kustannustutkimusten perusteella, että Euroopan ulkopuolelta tulevien ihmisten vuotuiset nettokustannukset voisivat olla noin 520 miljardia kruunua (47,7 mdr. EUR) vuoteen 2060 mennessä. Tämä vastaa noin 10 prosenttia Ruotsin nykyisestä bruttokansantuotteesta.
Viralliset ennusteet osoittavat samaan suuntaan. Ruotsin tilastokeskuksen ennusteet osoittavat jo nyt, että yli 80-vuotiaiden osuus kasvaa voimakkaasti, kun taas työikäisen väestön suhteellinen osuus vähenee. Ilman jatkuvaa runsasta maahanmuuttoa väestönkasvu pysähtyy kokonaan.
Tarvainen kuitenkin väittää, että tämä merkitsee rakenteellista riippuvuutta, jossa maahanmuuttoa tarvitaan vanhemman sukupolven elättämiseen, kun taas taloudellinen nettovaikutus on negatiivinen hyvinvointijärjestelmän kannalta.
Libanon varoittavana esimerkkinä
Kyösti Tarvainen mainitsee toisinaan Libanonin Ruotsin väestökehityksen rinnastuksena. Aiemmin pääosin kristittyjen asuttama maa muuttui nopeasti otettuaan vastaan suuria muslimipakolaisjoukkoja.
Erot syntyvyydessä ja kulttuurinormeissa johtivat voimatasapainon siirtymiseen – ja maa ajautui pitkittyneeseen sisällissotaan.
”Kristityt libanonilaiset halusivat hyvää, mutta heistä tuli vähemmistö omassa maassaan. Ruotsi on menossa samaan suuntaan”, Tarvainen kirjoittaa.
Kyse ei ole siitä, että Libanon ja Ruotsi olisivat identtisiä – vaan siitä, että väestörakenteen muutos voi liian nopeana ja sääntelemättömänä johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen. Tarvaisen mallissa Ruotsi on maa, jossa kantaväestö vähenee, kun taas korkeamman hedelmällisyyden ryhmät kasvavat. Ilman poliittista tahtoa vaikuttaa kehitykseen, jopa vakaat demokratiat voivat hänen mukaansa hajota.
EU:n rooli ja tulevaisuuden vaihtoehdot
Tarvaisen mukaan Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden liikkumavara EU:n nykyisissä säännöissä on rajallinen. Hän viittaa hollantilaiseen maahanmuuttotutkimukseen vuodelta 2023, joka osoittaa, että jäsenmailla on vain rajallinen kontrolli pakolaismaahanmuuttoon ja perheenyhdistämiseen.
Hän ehdottaa, että niin sanottu Ruanda-suunnitelma (Tanskan ja Britannian mallin mukaan) voisi olla yksi vaihtoehto kustannusten ja sosiaaliseen rakenteeseen kohdistuvien vaikutusten vähentämiseksi.
Ruanda-suunnitelma on maahanmuuttosopimus, jonka nojalla laittomasti Britanniaan tulleet turvapaikanhakijat voidaan lähettää Ruandaan, jossa heidän tapauksensa arvioidaan – ja he voivat mahdollisesti asettua sinne pysyvästi. Suunnitelman tavoitteena on lopettaa ihmissalakuljetus ja estää laittomat rajanylitykset.
Huhtikuussa 2024 Britannian parlamentti hyväksyi lain, jolla Ruanda julistettiin turvalliseksi kolmanneksi maaksi, mikä tasoittaa tietä ensimmäisille, vuodeksi 2025 suunnitelluille karkotuksille.
Myös Tanska on neuvotellut vastaavasta järjestelystä Ruandan kanssa ja muutti jo vuonna 2021 ulkomaalaislakiaan siten, että turvapaikkakäsittely sallitaan kolmansissa maissa. Virallinen sopimus ei ole vielä tullut voimaan, mutta mallilla on laaja tuki Tanskan parlamentissa.
Vapaaehtoisesta paluusta kotiuttamiseen?
Tarvainen kirjoitti vuonna 2024 tiettyjen väestöryhmien organisoidun kotiuttamisen mahdollisuudesta. Hänen mukaansa vapaaehtoiset ohjelmat eivät riitä ”tasapainon palauttamiseen”.
”YK:n pakolaissopimuksesta vetäytyminen, perheiden maahanmuuton pysäyttäminen ulkomailta, Japanin kaltainen valikoiva maahanmuuttopolitiikka ja yleinen maahanmuuttokielto muslimeille.”
Tarvainen uskoo, että väestönsiirto – taloudellisella tuella – voisi olla välttämätön askel pohjoismaisen kulttuurin ja kantaväestön säilyttämiseksi, mutta se ei riitä. Paluumuutto on pakotettava.
Tarvaisen ehdotuksiin kuuluu YK:n pakolaissopimuksesta vetäytyminen, perheiden maahanmuuton lopettaminen Euroopan ulkopuolisista maista, Japanin kaltainen valikoiva maahanmuuttopolitiikka ja yleinen maahanmuuttokielto muslimeille. Nämä ehdotukset ovat herättäneet voimakkaita reaktioita, mutta Tarvaisen mukaan ne perustuvat matemaattisiin malleihin eivätkä ideologisiin ajureihin.
Väestörakenne on jo ratkaistu – konflikti vai suunnanmuutos
Samnytt tavoitti Kyösti Tarvaisen Helsingissä. Tarvainen korosti, että Ruotsin väestörakenteen muutos ei ole enää spekulointia. Suuntaus on tilastollisesti varma, suunnaltaan selkeä ja käytettävissä olevien faktojen perusteella mahdoton kiistää.
”Monet uskovat, että maahanmuuttajat sulautuvat, kuten suomalaiset maahanmuuttajat aikoinaan tekivät ja jotka nykyään pitävät itseään ruotsalaisina, mutta esimerkiksi muslimien kohdalla näin ei tapahdu. He haluavat luoda omat erillisalueensa”, Tarvainen sanoo.
Samnytt kysyi, miten hän suhtautuu siihen, että ruotsalaiset poliitikot ja puoluejohtajat, kuten Mona Sahlin (S), ovat aiemmin sanoneet, että ruotsalaisten on sopeuduttava maahanmuuttajiin. Esimerkiksi Ruotsin radion P1:n haastattelussa 17. toukokuuta 2001 hän sanoi:
”Ruotsalaisten on sopeuduttava uuteen Ruotsiin, vanha Ruotsi ei tule takaisin.”
Tarvainen vastaa:
”Ruotsalainen kulttuuri on ainutlaatuinen ja se on säilytettävä. Kaikki pohjoismaiset kulttuurit ovat ainutlaatuisia ja ne on säilytettävä.”
Onko olemassa käännekohta, jossa suuntausta ei ole enää mahdollista muuttaa tai kääntää?
”Kyllä, se käy yhä vaikeammaksi, jos mitään ei tehdä. Olen aiemmin kirjoittanut kotiuttamisen tarpeesta. Voimakasta ja pakollista paluuta. Mutta se edellyttää hyvin voimakkaita ja päättäväisiä poliittisia toimia.”
Uskotko, että niin tapahtuu?
”Toivon, että ajanhenki muuttuu. Näemme sen Yhdysvalloissa, ja se alkaa tapahtua myös Euroopassa. Se on rohkaisevaa. Ihmiset ovat valmiita ajamaan pois kaikki nämä ihmiset, joiden kulttuuri on vieras meidän kulttuureillemme.”
Tarvainen jatkaa:
”Jos maahanmuuttajien määrä jatkaa kasvuaan, se johtaa vakaviin konflikteihin.”
Samalla hän toteaa, että maahanmuuttopolitiikan virheet ovat yhteiskuntiemme tekemiä ja että meillä on siksi vastuu siitä, että tänne tulevat voidaan kotiuttaa kotimaahansa.
Mitä mieltä olet Ruotsin hallituksen ja SD:n ehdotuksesta antaa 350 000 kruunua jokaiselle henkilölle, joka suostuu palaamaan kotimaahansa?
”Sillä ei ole suurta merkitystä, koska etuudet ja korvaukset ovat Ruotsissa niin korkeat. Siksi kotiuttaminen on tehtävä muilla keinoin, pakkokeinoin ja voimakeinoin.”
Samnytt kysyi Tarvaiselta, millaista hänen mielestään on elää Ruotsissa ruotsalaisena, kun ruotsalaiset ovat vähemmistönä.
”Se on hyvin huono asia ruotsalaisille. Kuten Libanonissa. Väkivaltaa ja konflikteja.”
Tarvaiselta kysyttiin myös, miten hän suhtautuu siihen, että Ruotsin valtio jatkaa hallituksesta tai kansan tahdosta riippumatta massamaahanmuuttopolitiikkaa – ja siihen, voiko tämä lopulta johtaa etnisiin konflikteihin tai jopa aseellisiin yhteenottoihin?
”Kyllä, mielestäni siihen on suuri todennäköisyys. Se voisi johtaa, kuten Ranskassa, jonkinlaiseen sotilasvallankaappaukseen sisällissodan jälkimainingeissa.”
Lopuksi häntä pyydettiin kommentoimaan sitä, että vasemmiston hallitsema Tukholman kaupunki on myöntänyt 13,3 miljoonaa Ruotsin kruunua tukea Skärholmeniin Skandinavian suurimman moskeijan rakentamiseen.
”Se on hulluutta. Se, että tuette kulttuuria, joka on oman kulttuurinne vastainen, on hulluutta”, Tarvainen sanoi.
Lähde: Samnytt
