Tilastokeskuksen uudet luvut paljastavat vuokramarkkinoiden historiallisen käänteen: pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat ennätysvauhtia, kun taas muualla Suomessa nousu vain hieman hidastuu.
Tilastokeskus on julkaissut vuoden 2025 kolmannen neljänneksen vuokratilastot, jotka paljastavat vuokramarkkinoiden historiallisen käänteen. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin vain 0,1 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla vuokrien lasku kiihtyy (-0,5 %), kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat hieman enemmän (0,6 %), joskin nousuvauhti on hidastunut selvästi.
Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson kommentoi kehitystä:
”Kun viime kerralla tehtiin tilastohistoriaa ja pääkaupunkiseudulla nähtiin ensimmäistä kertaa laskevia vuokria, nyt rikotaan ennätyksiä vuokrien laskuvauhdissa. Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on rakennettu erittäin runsaasti jo valmiiksi vaikeaan vuokramarkkinaan, mikä näkyy nyt poikkeuksellisen suurena vuokra-asuntotarjontana. Tarjonta on ollut jo neljän vuoden ajan erittäin runsasta, mikä painaa vuokria yhä vahvemmin alaspäin.”
Kaupunkikohtaiset erot kärjistyvät
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä (+2,0 %), Vaasassa (+1,2 %) sekä Seinäjoella ja Mikkelissä (+1,1 %). Toisessa ääripäässä vuokrien lasku kiihtyy useassa kaupungissa: Vantaalla (-1,3 %), Porvoossa ja Hyvinkäällä (-1,1 %), Keravalla (-0,9 %), Espoo–Kauniaisissa (-0,6 %), Riihimäellä (-0,5 %), Helsingissä ja Järvenpäässä (-0,3 %) sekä Lappeenrannassa (-0,2 %).
Huonetyyppien erot tasoittuvat
Aiemmin huonetyyppien välillä nähtiin selkeitä eroja vuokrakehityksessä, mutta nyt erot ovat tasoittuneet. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat kaikissa asuntotyypeissä tasaisesti -0,5 %. Muualla Suomessa yksiöiden ja kaksioiden vuokrat nousivat hieman enemmän (0,6 %) kuin kolmioiden (0,5 %). Aiemmin kehitys oli päinvastainen.
Yksiöiden vuokrat nousivat eniten pohjalaismaakunnissa: Kokkolassa (+1,8 %), Vaasassa ja Seinäjoella (+1,3 %). Kaksioissa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä (+2,2 %), ja sama kaupunki johti myös kolmioiden kehitystä (+2,1 %).
Karlsson tiivistää alueellisen eriytymisen näin:
”Rovaniemellä ja Vaasassa ei ole saatu asuntohankkeita käyntiin ja nyt seuraukset alkavat näkyä. Molemmissa kaupungeissa on tällä hetkellä vetovoimaa, mutta asuinrakentaminen ei seuraa perässä. Tilanne on täysin päinvastainen kuin pääkaupunkiseudulla – näissä kaupungeissa vuokrat nousevat, koska tarjontaa ei ole. Tämä on huolestuttavaa, sillä kasvu törmää seinään, jos asuntoja ei ole tarjolla.”
ARA-vuokrat nousevat ripeästi – Turku huolenaiheena
Valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat nousivat edelleen selvästi vapaarahoitteisia vuokria nopeammin. Suurimmat korotukset mitattiin Joensuussa (+6,0 %), Turussa (+4,9 %) ja Mikkelissä (+4,4 %). Pääkaupunkiseudulla ARA-vuokrat nousivat keskimäärin 3,7 %, kun muualla maassa nousu oli 3,0 %.
Karlsson varoittaa Turun kehityksestä:
”Valtion tukemaa tuotantoa on rakennettu valtavasti myös Turkuun, jossa vuokra-asuntojen tarjonta on jo muutenkin historiallisen runsasta. En poissulkisi mahdollisuutta, että Turku liittyy kaupunkien joukkoon, joissa vapaarahoitteiset vuokrat alkavat laskea. Samalla ARA-vuokrat nousevat noin viisi prosenttia. Kun rakennetaan lähes yksinomaan valtion tuotantotuella, myös segregaation riski kasvaa. Päättäjien olisi syytä olla tarkkana siinä, mihin rakennetaan ja millaisia alueita nyt luodaan tuleviksi vuosikymmeniksi.”