Naisvaltaiset alat kantavat emotionaalisen taakan, joka voi johtaa mielenterveysongelmiin ja työkyvyttömyyteen. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan tunnekuorma on sukupuolittunut ja rakenteellinen ongelma.
Sairaanhoitajat, opettajat ja sosiaalialan työntekijät uupuvat tunteista, kun taas hitsaajat ja ohjelmistokehittäjät selviävät kevyemmällä kuormalla. Työterveyslaitoksen tuore tutkimus paljastaa, kuinka tunnekuormitus kasaantuu sukupuolen mukaan jakautuneille ammattiryhmille – ja miksi se voi johtaa työkyvyttömyyteen.
Työelämän tunnekuorma ei jakaudu tasaisesti. Työterveyslaitoksen uusi tutkimus osoittaa, että naisenemmistöisillä aloilla – kuten opetuksessa ja sosiaalialalla – työntekijät kohtaavat jatkuvaa, kuormittavaa vuorovaikutusta, joka voi johtaa mielenterveysongelmiin ja työkyvyttömyyteen. Miehenemmistöisillä aloilla tunnekuormitus on vähäisempää ja jaksottaisempaa.
”Tunteita herättävän vuorovaikutuksen määrä ja kuormittavuus vaihtelevat ammateittain paljon. Lisäksi sukupuolen mukaan jakautunut ammattirakenne määrittää tunnekuorman määrää ja kasaa sitä naisenemmistöisille aloille”, sanoo tutkimusprofessori Ari Väänänen.
Kuormittavimmiksi sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvät tunteet kokivat peruskoulun alaluokkien opettajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat. Ammattiryhmät ovat naisenemmistöisiä. Vähiten kuormittaviksi vastaavat tunteet koki miesenemmistöinen ammattiryhmä valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät.
”Tunteita työssä on syytä tarkastella työelämän rakenteista nousevina ilmiöinä, eikä yksinomaan yksittäisen työntekijän kokemuksina. Tällöin on mahdollista myös ymmärtää syvällisemmin työn luonteen, organisatoristen puitteiden ja sukupuoleen liittyvien valtarakenteiden merkitys tunnekuormituksen taustalla”, kertoo Väänänen.
Tutkimuksen mukaan peruskoulun alaluokkien opettajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat kokevat työnsä tunnekuormituksen raskaimmaksi. Vastaavasti valimotyöntekijät, hitsaajat ja levysepät – miesvaltaisia aloja – kokevat tunteet vähiten kuormittaviksi.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Antero Olakivi korostaa, että tunnekuormitus ei ole vain yksilön kokemus, vaan rakenteellinen ilmiö: ”Tämä tutkimus kuvaa aiempaa tarkemmin, miten sukupuolittuneesti tunnetyöhön kohdistuvat odotukset jakautuvat suomalaisilla työmarkkinoilla.”
Tunnekuormituksen yhteys mielenterveysperusteiseen työkyvyttömyyteen on huolestuttava. Sote-alalla masennus- ja ahdistuneisuustaustaiset sairauspoissaolot korostuvat verrattuna muihin aloihin. Työterveyslaitos peräänkuuluttaa rakenteellista muutosta ja uusia lähestymistapoja tunnekuormituksen hallintaan.
Tutkimus on osa Työsuojelurahaston rahoittamaa hanketta ”Erottavat emootiot”, joka jatkuu kesäkuuhun 2026 saakka. Aineisto kattaa 104 ammattiryhmää ja perustuu yli 7 000 työssäkäyvän suomalaisen vastauksiin vuosilta 2022–2023.
