Ruotsissa sosiaalinen vastuu muuttuu nyt taloudelliseksi taakaksi, kun maahanmuuttopolitiikan seurauksena kunnat joutuvat ostamaan tyhjillään seisovia taloja, ettei niihin muuttaisi lisää tuen varassa eläviä.
Vuonna 2015 Ruotsin rajat avautuivat koko maailmalle, ja seuraukset näkyvät yhä. Kymmenen vuotta sitten maahan saapui 163 000 turvapaikanhakijaa, ja nyt ympäri maata seisoo tyhjillään vuokrataloja, joiden rapistuminen ei jää ilman hintalappua – lasku lankeaa lopulta veronmaksajille.
Vuosien 2016–2024 aikana Ruotsin Maahanmuuttovirasto maksoi yli yhdeksän miljardia kruunua (823 miljoonaa euroa) vuokria sadoille eri toimijoille, jotka tarjosivat majoitusta tulijoille. Kun muuttoliike on sittemmin hiljentynyt ja osa maahanmuuttajista siirtynyt muualle, moni näistä kiinteistöistä on jäänyt tyhjilleen.
Yksi eniten turvapaikanhakijoita suhteessa väkilukuun vastaanottaneista kunnista oli Norberg Västmanlannissa. Piskuiseen 5 800 asukkaan kuntaan saapui 900 maahanmuuttajaa, ja vaikutukset olivat tuntuvia. Nyt Kärrgruvanin Bolagshagenin alue – 89 asunnon kokonaisuus – on määrä purkaa. Perusteluna esitetään tarve ehkäistä sosiaalista segregaatiota. Alueen kolmikerroksiset talot rakennettiin alun perin 1950-luvun lopulla kaivostyöläisille.
Bolagshagen laskutti Maahanmuuttovirastoa yhteensä 19 miljoonalla kruunulla (1,74 miljoonalla eurolla) vuosien 2016–2024 aikana. Tällä hetkellä alueella asuu enää 30 vuokralaista.
Keväällä 2024 kunnan päättäjät saivat sähköpostin kiinteistön omistajalta, jossa varoitettiin:
”Jos kunta ei osta kiinteistöjä, kaupallinen toimija joutuu täyttämään asunnot vuokralaisilla turvatakseen sijoituksensa. Tämä voi johtaa suureen määrään toimeentulotukea saavia kotitalouksia, mikä rasittaisi kunnan taloutta.”
Kunta päätti ostaa neljä rakennusta 14,6 miljoonalla kruunulla (1,34 miljoonalla eurolla), vaikka kiinteistövälittäjän arvio asetti markkina-arvoksi pyöreän nollan. Purkukustannusten arvioidaan nousevan vielä tätäkin korkeammiksi.
”Emme halua ottaa riskiä. Kukaan vakavasti otettava yksityinen toimija ei ole kiinnostunut ostamaan tätä”, totesi kunnanhallituksen puheenjohtaja Johanna Odö (S) Hem & Hyra -lehdelle.
Odön mukaan kunnan omistuksessa kiinteistöjen on täytettävä korkeammat laatukriteerit, mikä nostaisi vuokria niin paljon, ettei kukaan haluaisi muuttaa alueelle. Tavoitteena on välttää vuokralaisia, joiden mukana tulisi lisää sosiaalikuluja.
”Kannamme valtavan vastuun vuonna 2015. Nyt on aika pitää huolta omasta kunnasta. Emme voi hoitaa kaikkia, joista muut kunnat eivät selviä.”
Lähde: Samnytt
