Aikuisten adoptiot ovat Suomessa edelleen harvinaisia, vaikka Ruotsissa niistä on tullut valtavirtaa.
Ruotsissa kansainväliset adoptiot ovat pudonneet historiallisen alas, kertoo tuore Ruotsin Tilastokeskuksen (SCB) raportti. Vielä 2000‑luvun alussa maahan saapui yli tuhat ulkomailla syntynyttä adoptiolasta vuodessa, mutta nyt määrä on painunut alle sadan.
SCB:n mukaan vuosina 2000–2024 Ruotsiin adoptoitiin yhteensä noin 14 700 lasta. Huippuvuosi oli 2004, jolloin maahan tuli noin 1 100 adoptiolasta. Sen jälkeen käyrä on laskenut tasaisesti ja jyrkästi.
SCB:n demografi Dalia Hamdan kuvaa muutosta poikkeukselliseksi:
”Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kansainväliset adoptiot ovat vähentyneet tasaisesti. Vuonna 2024 ulkomailta adoptoitiin enää noin 60 lasta”, Hamdan toteaa.
Aikuisten adoptiot nousseet Ruotsissa yleisimmiksi
Tilastot paljastavat toisen merkittävän muutoksen: aikuisten adoptiot ovat nykyään Ruotsin yleisin adoptiomuoto. Suurin osa adoptoiduista on 18–21‑vuotiaita, ja adoptoivat vanhemmat ovat tyypillisesti 50–69‑vuotiaita.
Hamdanin mukaan kehitys ei ole täysin uusi, mutta nyt se on selvästi valtavirtaa:
”Aikuisten adoptiot ovat olleet melko yleisiä jo 2000‑luvun alusta, mutta nyt ne ovat selvästi yleisin adoptiotyyppi”, hän sanoo.
Ruotsissa kotimaan adoptiot: vauvat ja naisparit korostuvat
Ruotsissa kotimaan adoptiot koskevat pääosin vastasyntyneitä, ja merkittävä osa niistä tehdään naisparien toimesta. SCB:n mukaan tämä on ollut kasvava trendi viime vuosina.
Suomessa sama suunta – kansainväliset adoptiot romahtaneet murto-osaan
Suomen tilastot kertovat lähes identtisen tarinan. 2000‑luvun alussa Suomeen adoptoitiin ulkomailta vielä 200–300 lasta vuodessa. Viime vuosina määrä on pudonnut vain 20–40 lapseen. Kansainväliset adoptiot ovat muuttuneet poikkeukseksi, eivät säännöksi.
Kotimaan adoptiot ovat Suomessa pysyneet määrältään tasaisempina, noin 30–60 adoptiota vuodessa. Suurin osa koskee pieniä lapsia, mutta mukana on myös uusperheiden sisäisiä adoptiota.
Toisin kuin Ruotsissa, aikuisten adoptiot ovat Suomessa edelleen harvinaisia, ja niitä tehdään vain muutamia vuodessa. Suomessa adoptiot ovat siis edelleen pääosin lapsiin liittyviä, kun taas Ruotsi on siirtynyt aivan toisenlaiseen malliin.
Tilastokeskuksen ja adoptiopalveluiden mukaan syyt ovat pitkälti samat kuin Ruotsissa: lähtömaiden omat sosiaalipalvelut ovat kehittyneet, kansainvälisiä adoptioita rajoitetaan yhä tiukemmin ja hedelmöityshoidot sekä sijaisperhetoiminta ovat korvanneet aiempia adoptioreittejä.
