Kroonisesta asuntopulasta ja huimasti nousevista kustannuksista huolimatta kaupungin viranomaiset asettavat edelleen ulkomaalaisten majoituksen saksalaisten kansalaisten edelle.
Paikallisten asuntopulan jatkuessa Berliinin osavaltion hallitus on hyväksynyt uuden konttikylän rakentamisen Tempelhofer Feldille yli 1 000 turvapaikanhakijan majoittamiseksi.
Alue, joka oli Natsi-Saksan aikainen työleiri ja myöhemmin lentokenttä, on pitkään ollut suojattu vuonna 2014 annetulla lailla, joka kieltää uuden rakentamisen, mutta laki kumotaan nyt maahanmuuttajien majoittamista varten.
Vasemmistolaisen sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) senaattori Cansel Kiziltepen mukaan laitos avataan vuoden 2028 toisella puoliskolla, ja se tarjoaa 1 000–1 100 vuodepaikkaa. Perusteluna hän mainitsee, että Berliinin muut maahanmuuttajien majoituspaikat ovat edelleen täynnä.
Urheilu- ja vapaa-ajan alueiden odotetaan säilyvän ennallaan, vaikka pienet palvelut, kuten minigolfkenttä ja grillausalue, siirretään toiseen paikkaan. Viranomaiset korostivat, että entisen pakkotyöleirin historiallisesti merkittävät osat jätetään koskemattomiksi.
Samaan aikaan keskustelut Tempelhofer Feldin käytöstä berliiniläisten kiireellisesti tarvitsemiin asuntoihin ovat edelleen jäissä. Junge Freiheitin mukaan kuusi ehdotusta kentän tulevaisuudesta on tarkasteltavana, mutta päätöksiä ei tehdä ainakaan ennen syyskuuta, ja asiasta saatetaan tarvita kansanäänestys.
Suunniteltu turvapaikkakeskus toteutetaan riippumatta berliiniläisten päätöksestä.
Tämä päätös noudattaa mallia, jossa turvapaikanhakijat asetetaan etusijalle paikallisiin asukkaisiin nähden. Vuonna 2023 uutisoitiin, että uusi sosiaalinen asuntokompleksi Spandaun kaupunginosassa varataan yksinomaan pakolaisille. Kompleksi, joka koostuu 128 asunnosta ja jonka on rakentanut kaupungin omistama WBM-asuntoyhdistys, oli tarkoitus majoittaa 570 turvapaikanhakijaa toistaiseksi, huolimatta berliiniläisten pitkästä jonotusajasta sosiaaliseen asuntoon.
Saksa ottaa hätälainaa maahanmuuton kustannuksiin
Muuttoliikkeen taloudellinen taakka kasvaa edelleen kaupungille. Vuonna 2023 Berliini käytti vähintään 2,1 miljardia euroa turvapaikkaan liittyviin kustannuksiin, mikä vastaa 5 prosenttia sen koko budjetista.
Valtionhallitus on joutunut turvautumaan hätäluottoihin kasvavien menojen vuoksi. Maaliskuussa talousministeri Franziska Giffey vahvisti, että Berliini ottaa uutta velkaa pakolaisiin liittyvien menojen kattamiseksi hyödyntäen uuden suurkoalitiohallituksen käyttöön ottamaa niin sanottua velkajarrua koskevia lievennettyjä sääntöjä. Tämä mahdollistaa kaupungille noin 670 miljoonan euron vuotuisen luotonoton, yhteensä 1,3 miljardia euroa vuosien 2026 ja 2027 budjetteihin.
Vaikka rahaa kaadetaan maahanmuuttajien asuntoihin, berliiniläiset kärsivät vakavasta asuntopulasta. Saksan suurimmissa kaupungeissa on arviolta 800 000 asuntoa liian vähän. Samaan aikaan toimistojen vajaakäyttöaste on ennätyksellisen korkea, ja tyhjää toimistotilaa olisi riittävästi noin 152 000 asunnon rakentamiseen koko maassa.
Toimistojen muuttaminen asunnoiksi on kuitenkin vaikeaa 20 000 rakennusmääräyksen, korkeiden korkojen ja kiihtyvien rakennuskustannusten vuoksi.
Näistä haasteista huolimatta Berliinin hallitus jatkaa toimistotilojen vuokraamista maahanmuuttajien asunnoiksi markkina-arvoa selvästi ylittävillä hinnoilla. Yhdessä tapauksessa valtion maahanmuuttovirasto maksaa 40 euroa neliömetriltä rakennuksesta, jonka alkuperäinen hinta oli 25,80 euroa. Muita esimerkkejä ovat 165 miljoonaa euroa 1 500 henkilön asuttamiseksi Kreuzbergissa 10 vuoden ajan, 143 miljoonaa euroa 1 200 henkilön asuttamiseksi Lichtenbergissä ja 118 miljoonaa euroa 950 henkilön asuttamiseksi Westendissä.
Lähde: Junge Freiheit
