Hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaisiin jatkossakin kokonaisharkinnalla.
”Tavoitteenamme on purkaa työllistämisen esteitä ja rohkaista rekrytoimaan. Muutos on tärkeä erityisesti pienille yrityksille, jotka pitävät irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä merkittävänä esteenä työllistämiselle. Me haluamme poistaa yritysten työllistämisen esteitä, jotta yhä useampi ihminen pääsisi töihin”, työministeri Matias Marttinen sanoo.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 23.10.2025. Esityksellä muutettaisiin työsopimuslain ja merityösopimuslain säännöksiä, jotka koskevat työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta. Muutokset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan.
Työsopimuksen irtisanomisen syyn tulisi olla asiallinen – mielivaltaiset perusteet kielletty jatkossakin
Työnantaja saa nykyisin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen, jos siihen on työntekijästä johtuva asiallinen ja painava syy. Hallituksen esityksen mukaan työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy.
Asiallisena syynä voitaisiin pitää ainakin tilanteita, joissa
- työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsuhteeseen vaikuttavia velvoitteitaan tai
- työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet niin olennaisesti, ettei hän enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Käytännössä työntekijän velvoitteiden laiminlyöntinä voitaisiin pitää esimerkiksi työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättämistä, töiden laiminlyömistä, perusteetonta poissaoloa, epäasiallista käytöstä sekä huolimattomuutta työssä.
Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei riittäisi irtisanomisperusteeksi. Irtisanomisperusteen täyttymistä arvioitaisiin jatkossakin kokonaisharkinnalla, jossa huomioitaisiin kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet.
Kuten nykyisin, työnantajan tulisi huomioida myös muut työnantajan ja työntekijän velvollisuudet sekä kielletyt irtisanomisperusteet. Työsopimusta ei saisi edelleenkään irtisanoa mielivaltaisella tai vähäisellä perusteella.
Työntekijää ei saisi jatkossakaan irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Poikkeuksena olisivat niin vakavat rikkomukset, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.
Työnantajan on nykyisin selvitettävä ennen irtisanomista, voisiko työntekijän sijoittaa muuhun työhön irtisanomisen sijaan. Jatkossa työnantajalla olisi velvollisuus uudelleensijoitukseen vain tilanteissa, joissa työntekijän edellytykset työntekoon ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Näin olisi esimerkiksi silloin, kun työntekijän edellytykset työntekoon ovat heikentyneet sairauden, vamman tai työtapaturman vuoksi.
Lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2026 alussa
Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2024 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan muutoksia. Työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Työryhmän mietinnöstä järjestettiin lausuntokierros keväällä 2024, jonka jälkeen valmistelua on jatkettu työ- ja elinkeinoministeriössä.
Hallitus esittää, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.
