Kolumnit

Vallassa näennäisdemokratiaan verhoiltu totalitarismi

Kuva: Facebook, Hiljainen kansa

Mikä se sellainen demokratian puolestapuhuja on, joka väläyttelee halua kieltää puolueen, joka demokraattisesti haluaa vaikuttaa?

Eikö lakialoitteita saa ajaa, jos se ei ole (näennäisen) ajanhengen mukaista?

Nykyisen demokratian ydin on siinä, että suuret puolueet, valtamedia ja muut vaikutusvaltaiset ihmiset, jotka ovat luoneet vallitsevan ajanhengen määrää ja määrittelee. Tämä on jokin demokratian ja tyrannian välimaastossa kulkeva hallintokoneisto. Vaikka periaatteessa kaikilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet päästä vaikuttamaan, on se käytännössä lähes mahdotonta ellei satu käymään tuuri jonkin yhteiskunnallisen -tai maailmantilan myötävaikutuksella.

Ylipäätään on käsittämättömän kritiikitön hölmö perusoletus joillain viimeiseen asti demokratiauskovilla, nimittäin se, että pidetään demokratiaa lähtökohtaisesti järjestelmänä, jota ei saa muuttaa. Kyllä oikeudenmukaisesti tulisi olla mahdollisuus demokratian kumota itse itsensä. Jos vaikka 80% kansasta päättää, että ei me haluta tätä ”demokratiaa” ja äänestää sen puolesta, että ei demokratialle niin sitten sen tulee olla niin.

Toki tämä ei ole realistinen skenaario tässä ajassa, mutta ajatus ja oikeudenmukaisuus on tärkeintä.

Tietysti on niin, että vahvimman oikeus on myös tässä ajassa se voimakeino, jolla lopultakin asioita ylläpidetään, sentään meissä on vielä rippeita luontoyhteydestä.

Väitän, että harva yksilö mielihaluiltaan ja ihmisluonnoltaan on edes erityisen demokraattinen, se on lähempänä fasismia mitä luonto ja vaistot yksilössä elää. Toimimme ulkoisesti sosiaalisten normien kautta ryhmässä oikeudenmukaisesti ja tämä oikeudenmukaisuus on demokratian kaltaista. Jos ryhmä on yhtä mieltä, ei tarvita paljoa demokratiaa ja kompromisseja, jos on paljon erimielisiä tarvitaan äänestys ja kompromisseja. Jokainen yksilö on omalla reviirillään kuitenkin tietynlainen vallanhaluinen fasisti ja jokainen yhtenäinen ryhmä on jonkinlainen vallanhaluinen fasistinen toimija toisiin erimielisiin nähden.

Puhun tässä nyt fasismin yhteydessä ehkä enempi yleisesti totalitarismista kuin ideologisesta fasismista.

Sitä miksi väitän, että jokainen yksilö ja ryhmä omaa totalitaristisia tai fasistisia piirteitä, on ihmisen luonnollista reviiri -ja itsemääräämisvaistoa ja ihmisen luontoyhteyttä ajatellen aivan normaalia.

Me pohjoinen rotu, ja laajemmin eurooppalaiset, olemme kuitenkin suhteellisen säyseitä perimältämme. Meidän on pakko yrittää toimia sulassa sovussa, jotta ylipäätään selviämme hyvinvointimme kanssa. Tämä sopu tarvitsee yksilöiden ja ryhmien välillä jonkinlaista kädenpuristusta, jotta ylipäätään mistään tulee mitään. Jokainen pieni totalitaristi vasemmistosta oikeistoon kiehuu sisäisesti, mutta hymyilee ulkoisesti.

Kun tämä aika on nyt tällainen ja polarisaatio, erimielisyys, hajaannus on äärimmäistä, luultavasti paljon äärimmäisempää ja sekavampaa kuin vuonna 1900. Nykyään on kaikenlaisia ryhmiä ja puolueita liiaksi asti. Koetaan milloin mitäkin ja tulkitaan asioita miten huvittaa. Ennen luontoyhteys saneli arkea ja ylipäätään ihminen oli sidottu enemmän paikkaan ja ryhmään, oltiin todennäköisesti elämän olennaisista asioista yhtä mieltä. Nykyajan haihatukset ja lukemattomat trendit loistivat poissaolollaan ja ei ollut nettiä, josta jokainen voi hakea oman viiteryhmänsä.

Kun nyt tämä nykyajan äärimmäinen sekavuus on tätä hetkeä niin ilmeisesti ihmisevoluution ajatuksen rappio on tullut tilanteeseen, jossa tätä sekavaa yhteiskunnan suhteellisen hallittua kaaosta nyt yritetään pitää kasassa demokratian oletusarvolla, eli emme saa kritisoida arkoja asioita, koska aina joku loukkaantuu. Jos meille pakkosyötettiin avointen rajojen politiikka ja monikulttuurinen ideologia niin emme enää saa perua tätä ilmiötä edes demokraattisin keinoin! Onko näin? Jos tämä on näin niin tämä on totalitaristinen näennäisdemokratia.

Tämä osin paljastaa nyt vallassa olevat, puna-vihreä näennäisenemmistö haluaa totalitaristisin keinoin edesauttaa sitä, että Suomi tulee täyttää vierasmaalaisilla ja suomalaisten veronmaksajien tulee kustantaa tämä. Tämä puna-vihreä trendi leviää kulovalkeasti, jopa entinen kansallinen kokoomus laulaa kuorossa samoja lauluja. Ymmärrän hyvin näiden ryhmien yksilöitä, he vain toteuttavat omaa sisäistä totalitaristista luontoaan ja sallittakoon se heille. Meidän kansallismielisten on vain estettävä tämä, koska heidän politiikkansa vie pohjan suomalaisuudelta, menneiden ja tulevien sukupolvien jatkumo katkeaa ja tulevaisuudessa edellämainitut ryhmät saavat vain lisää äänestäjiä kansainvälisiltä vesiltä.

Suoraviivaisesti ajatellen, uskon että kenelle vain sopii johtajaksi yksinvaltias, jos se noudattaa yksilön ja ryhmän omaa näkemystä. Pekka Haavisto saattaisi sopia vihreiden yksinvaltijaaksi. Tässäkin inhimillisessä näkökulmassa demokratia toimii vain hankaloittavana tekijänä asioiden hoidon vaikeuteen nähden. Noudatetaan nyt kuitenkin vallitsevia sääntöjä, muuten tulee ”lähtö”.

Itse en voi arvottaa nykyistä ajanhenkeä kovinkaan jaloon arvoon. Olen päätynyt siihen, että luontaiselta elämänasenteeltani olen vahva kansallismielinen, koska se noudattaa parasta hillittyä kompromissia mitä aikalainen voi toteuttaa menneiden ja tulevien sukupolvien jatkumossa. Voin mennä syvälle ihmisluontooni ja keksiä nimityksiä itsestäni, löydän helposti myös vähän ”fasistia” ja ”totalitaristia”, mutta minussakin elää perintönä hitunen hyväkäytöksistä demokraattia, joka haluaa sovussa ratkaista asiat. Jos minulta viedään tämä mahdollisuus, mitä jää jäljelle?