Kun velka paisuu biljoonilla ja pääministerit vaihtuvat kuin säätilat, Ranska näyttää olevan matkalla kohti poliittista umpikujaa – eikä presidentti Macron suostu avaamaan tietä uusille vaaleille.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on hylännyt Kansallisen liittouman Marine Le Penin vaatimukset uusista vaaleista sen jälkeen, kun maan hallitus jälleen kaatui. Pääministeri François Bayrou jätti virallisesti eronpyyntönsä tiistaina Élysée-palatsissa, edellisenä iltana pidetyn epäluottamusäänestyksen jälkeen. Äänestys liittyi kiisteltyihin säästötoimiin, joilla pyrittiin hillitsemään Ranskan paisuvaa velkaa.
Bayrousta tuli näin neljänneksi lyhyimmän kauden pääministeri sitten Viidennen tasavallan perustamisen jälkeen vuonna 1958.. Hänen seuraajastaan tulee Macronin viides pääministeri vuoden 2022 uudelleenvalinnan jälkeen – kahden hallituksen kaaduttua viimeisen kymmenen kuukauden aikana.
Vaikka kansalliskokouksessa vallitsee syvä poliittinen jakautuminen, joka juontaa juurensa Macronin kiistanalaiseen vaaliliittoon vasemmistolaisen Uuden kansanrintaman kanssa, Élysée ilmoitti tiistaina, että uusi pääministeri nimetään ”päivien kuluessa”.
Macronin liittolainen ja entinen pääministeri Gabriel Attal ehdotti, että presidentti nimittäisi neuvottelijan, joka keskustelisi puoluejohtajien kanssa ja etsisi yhteisymmärrykseen perustuvan ehdokkaan ensi vuoden budjetin hyväksymiseksi. Hän ehdotti myös, että tehtävään valittaisiin henkilö poliittisen kentän ulkopuolelta, esimerkiksi ammattiliitoista.
Marine Le Pen tyrmäsi ehdotuksen toteamalla:
”Macronin leiri on pohjalla. Gabriel Attalin ehdotus neuvottelijasta on kuin nimittäisi erotuomarin otteluun, jossa kaikki joukkueet ovat jo poistuneet kentältä.”
Vasemmistopuolueet puolestaan toivovat, että uusi pääministeri olisi sosialisti tai vihreä, mutta tämä vaihtoehto kohtaa vastustusta keskustaoikeistolaiselta Les Républicains -puolueelta. Sisäministeri Bruno Retailleau on jo ilmoittanut, ettei puolue tue sosialistista pääministeriä.
Mahdollisina keskustalaisina ehdokkaina on mainittu oikeusministeri Gérald Darmanin, puolustusministeri Sébastien Lecornu, työministeri Catherine Vautrin sekä Hauts-de-Francen aluejohtaja Xavier Bertrand. Myös kansalliskokouksen puhemies Yaël Braun-Pivet on mainittu mahdollisena nimenä.
Uuden hallituksen odotetaan kohtaavan samoja vaikeuksia kuin edeltäjänsä budjetin läpiviennissä, sillä kansalliskokous on jakautunut kolmeen leiriin: vasemmistoon, Macronin keskustaliittolaisiin ja Le Penin oikeistofraktioon.
Kansallisen liittouman puheenjohtaja Jordan Bardella kommentoi:
”Jos Macron nimittää uuden pääministerin, tämän on katkaistava yhteys viimeisen kahdeksan vuoden politiikkaan. Muuten samat syyt johtavat samoihin seurauksiin.”
Ranskan velka on Macronin kauden aikana kasvanut 2,28 biljoonasta eurosta 3,35 biljoonaan euroon – noin 114 prosenttiin BKT:sta, mikä on EU:n korkein luku Italian ja Kreikan jälkeen. Budjettialijäämä on noussut 5,8 prosenttiin, mikä ylittää EU:n 3 prosentin rajan selvästi.
Tilanne saattaa kärjistyä entisestään, kun ammattiliittojen suunnittelemat ”Bloquons tout” -lakot uhkaavat levitä keskiviikkona koko maahan ja johtaa laajoihin mielenosoituksiin tai jopa mellakoihin.
Lähde: Breitbart
