Tanskan kansanpuolue esittää vaalien alla ohjelman, joka tähtää laajamittaiseen paluumuuttoon, islamin vaikutusvallan purkamiseen ja kansalaisuuksien uudelleenarviointiin.
Tanskan kansanpuolue (DF) esittää vaalien alla ohjelman, jonka mukaan puolue haluaa käynnistää laajamittaisen paluumuuton. DF:n mukaan osa maahanmuuttajista ei koskaan olisi pitänyt päästää maahan, ja heidän kansalaisuutensa tulisi arvioida uudelleen – myös rikoksiin syyllistyneiden osalta.
Uudessa manifestissaan puolue nimeää Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta suuntautuneen maahanmuuton syyksi rinnakkaisyhteiskuntien syntyyn, klaanikulttuuriin ja radikalisoitumiseen. DF vaatii pysyviä rajatarkastuksia, taloudellisia sanktioita maille, jotka eivät ota vastaan karkotettuja, sekä erillisen paluumuuttoministeriön perustamista.
Puolue haluaa käydä läpi kaikki viimeisen 20 vuoden aikana myönnetyt kansalaisuudet ja tarkistaa erityisesti viimeisen kahdeksan vuoden aikana annetut. Kielitestit ja kansalaisuuskokeet olisivat osa arviointia, ja epäonnistuminen voisi johtaa kansalaisuuden menettämiseen. Rikoksiin syyllistyminen olisi myös peruste kansalaisuuden perumiselle.
Uskonnollisella puolella DF haluaa kieltää ulkomaisen rahoituksen moskeijoille, poistaa islamilaisten yhteisöjen valtiollisen tunnustuksen, lopettaa rukouskutsut, sulkea muslimikoulut ja kiristää halal-sääntelyä – mukaan lukien mahdollinen kielto tai erityisvero. Pysyvät oleskeluluvat haluttaisiin poistaa kaikilta muilta kuin tanskalaisilta syntyperältään.
Puolueen puheenjohtaja Morten Messerschmidt kiristää retoriikkaa ja lupaa laajaa paluumuuttoa: ”Meidän on otettava Tanska takaisin. Tanska, jossa kouluissa ei näy huiveja, vanhainkodeissa puhutaan tanskaa ja tanskalaiset ovat jälleen isäntiä omassa maassaan.”
DF:n verkkosivuilla linjaus on vieläkin suorasukaisempi: ”Meidän on tehtävä islamilaisen elämän eläminen Tanskassa mahdollisimman vaikeaksi.” Tavoitteena ei ole vain islamisaation pysäyttäminen, vaan sen purkaminen, jotta Tanska säilyy tanskalaisena.
Puolueen kannatus on nousussa – toukokuun noin viidestä prosentista lokakuun mittauksissa jopa 12 prosenttiin, mikä on samaa tasoa kuin sosialistisen kansanpuolueen. Sosialidemokraatit johtavat edelleen noin 20 prosentin kannatuksella, mutta ovat menettäneet muutamia prosenttiyksiköitä keväästä lähtien.
Toisin kuin Tanskassa, Ruotsissa SD ja Tidö-puolueet ovat jatkaneet kolmansista maista tulevien kansalaisuuksien jakamista suurissa määrin – nykyisen hallituskauden aikana on myönnetty arviolta 200 000 uutta kansalaisuutta. Myös oleskelulupien myöntäminen jatkuu entiseen tahtiin.
Suomen hallitus kiristää kansalaisuuslinjaa, mutta kansalaisuuksia myönnetään ennätystahtiin kolmansien maiden tulijoille edelleen
Suomessa kansalaisuuden saantia ollaan kiristämässä hallitusohjelman mukaisesti. Sisäministeriön mukaan kansalaisuuden edellytyksiä tiukennetaan muun muassa nuhteettomuuden, toimeentulon ja kotoutumisen osalta. Hallituksen esityksessä korostetaan, että kansalaisuus ei ole automaatio, vaan sen tulee perustua onnistuneeseen kotoutumiseen ja yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen.
Vaikka tiukennuksia on vireillä, kansalaisuuksia myönnetään edelleen merkittäviä määriä myös kolmansista maista tulleille. Tarkkoja lukuja nykyisen hallituskauden ajalta ei ole vielä julkaistu, mutta Maahanmuuttoviraston mukaan kansalaisuushakemusten määrä on pysynyt korkeana, ja lakimuutosten toivotaan hillitsevän kasvua syksystä 2025 alkaen.
Vuosina 2023–2024 Suomen kansalaisuuden sai yhteensä 23 736 ulkomaan kansalaista, joista valtaosa oli kolmansista maista tulleita. Tilastokeskuksen mukaan:
- Vuonna 2023 kansalaisuuden sai 12 224 henkilöä, mikä oli ennätyksellinen määrä Suomen historiassa. Eniten kansalaisuuksia myönnettiin Venäjän kansalaisille (1 906), Irakin kansalaisille (1 517) ja Syyrian kansalaisille, jotka kaikki luokitellaan kolmansiksi maiksi.
- Vuonna 2024 kansalaisuuden sai 11 512 henkilöä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Myös vuonna 2024 suurin osa kansalaisuuksia myönnettiin Venäjän kansalaisille, joiden osuus oli 14 % kaikista myönnetyistä kansalaisuuksista.
Yhteensä kahden vuoden aikana kansalaisuuden sai siis yli 23 000 ulkomaan kansalaista, joista merkittävä osa oli kolmansista maista tulleita – erityisesti Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta.
Lähde: Fria Tider, Valtioneuvosto, Maahanmuuttovirasto, Tilastokeskus
Demokratia on sitä että poliitikko tietää kansan tahdon ja lupaa toteuttaa sitä. Vaalien jälkeen tekee sitten päinvastoin.
Tanskassa ollaan heräilemässä kaaokseen, maa on myyty muslimeille, huivipäisille kummajaisille. Sentään herätystä tapahtuu, joskin vaivihkaa. Meillä tahti pysyy vakiona, ettei vaan pyrkijöitä olisi lisääntymään päin, suunnan muutos tapahduttava pian.